Gravel-pyörä on monipuolisuuden mestari, joka yhdistää parhaat puolet maantie- ja cyclocross-pyörästä, lisämausteena ripaus maastopyörää.
Gravel-pyörien ja samalla tietenkin gravel-pyöräilyn suosio on suorastaan räjähtänyt viimeisten reilun viiden vuoden aikana.
Gravel-pyöräilyllä tarkoitetaan enimmäkseen asfaltoimattomilla teillä tapahtuvaa pyöräilyä. Sora- ja hiekkatiet, ulkoiluväylät, metsäautotiet ja muut takamaiden kärrypolut ovat gravelistien luontaista laiduinmaata. Suomeksi lajista puhutaan yleensä joko soratiepyöräilyn tai hiekkatiepyöräilyn nimellä. “Gravel grindingin” alkulähteet ovat Yhdysvalloissa.
Mistä gravel-pyörässä sitten on kyse? Ja miksi sinunkin pitäisi liittyä gravelistien kasvavaan heimoon?
Listasimme viisi vankkaa perustetta gravel-pyörien maailmanvalloitukselle:
- Monipuolisuuden mestari. Jos omistat vain yhden pyörän, gravel on oiva valinta. Se on yleispätevä jokapaikanpyörä, joka liikkuu sulavasti ja vauhdikkaasti lähes kaikilla alustoilla, turvallisuudesta ja mukavuudesta tinkimättä.
- Rento, mutta nopea. Sileällä pikitiellä gravel-pyörä ei ihan pärjää nopeudessa maantiefillarille – mutta asetelma muuttuu heti, kun alusta vaihtuu karkeampaan. Ajoasento on maantiepyöriä rennompi, ja gravelit leveämpine renkaineen on suunniteltu suodattamaan pienet tienpinnan tärinät tehokkaasti.
- Toimii ympäri vuoden. Sitkeän gravelistin pyöräkausi jatkuu läpi kylmän ja loskan – kunnon nastarenkaille riittävä rengastila, kiinnikkeet lokasuojille sekä tehokkaat ja luotettavat levyjarrut pitävät pyörän kuskeineen tien päällä myös talven yli.
- Työmatkapyörien aatelia. Työmatkapyöräilijän olosuhteet täällä pohjolassa ovat mitä ovat, mutta gravel-fillari on vuodenajasta ja säätilasta riippumatta aina valmiina kiidättämään sinut työpaikallesi hämmästyttävää tahtia.
- Valmiina seikkailuun. Suomi on tuhansien soratiekilometrien maa. Siellä gravel on omassa elementissään – eikä säikähdä edes pientä yllättävää metsäpolkuosuutta. Useimmissa gravel-pyörissä on hyvät kiinnikkeet erilaisille bikepacking-laukuille, joten seikkailunsa voi mainiosti venyttää yön yli.
Gravel-pyörä vs. maantiepyörä – tärkeimmät erot
Noin! Nyt olet taatusti vakuuttunut gravel-pyörän ylivertaisuudesta. Mutta mikä tekee pyörästä gravelin?
Kannattaa muistaa, että “gravel”-kategoriaan mahtuu monenlaista menopeliä. Toiset ovat teräsrunkoisia ja pomminkestäviä bikepacking-jyriä, toiset taas aerodynamiikaltaan hiottuja hiilikuitukiitureita. Useimmat gravelit asettuvat näiden ääripäiden väliin.
Näistä gravel-kategorian sisäisistä isoista ja pienistä eroista lisää artikkelin loppupuolella osiossa “Miten valitsen itselleni sopivan gravel-pyörän”.
Käydään kuitenkin ensin läpi gravel-pyörän keskeiset ominaisuudet ja erot maantiepyörään, eli gravelin ehkä luontaisimpaan verrokkiin nähden.
Gravel-pyörän runko ja sen geometria
Aloitetaan pyörän sydämestä, eli sen rungosta. Gravel-pyörän runkogeometria muistuttaa paljon maantiepyörää, mutta on kuitenkin selvästi rennompi. Käytännössä se tarkoittaa pystympää, vähemmän aerodynaamista ajoasentoa. Minkä ilmanvastuksessa häviää, sen mukavuudessa voittaa.
Gravel on myös akseliväliltään maantiepyörää pidempi, mikä tekee siitä vakaamman ohjattavan epätasaisella alustalla.
Gravel-pyörä kohtaa luonnollisesti hiukan raffimpaa menoa kuin sileälle maantielle suunniteltu serkkunsa, joten usein rungoista (kuten monista muistakin osista, esim. kiekoista) on tehty hiukan kestävämpiä absoluuttisen keveyden kustannuksella.
Gravel-pyöriä löytyy kaikilla tavallisilla runkomateriaaleilla – alumiini, hiilikuitu, teräs ja titaani.
Renkaat ja vanteet
Siinä missä maantiepyörien rengasleveydet pyörivät 20–32 millimetrin välillä, on gravel-pyörien vastaava haarukka karkeasti 35–50 milliä. Tyypillisimmin uudesta gravelista löytyy noin 40-milliset renkaat. Sellaiset ovat hyvä kompromissi monipuoliseen menoon.
Maantiepyörän renkaat pumpataan rullaavuuden maksimoimiseksi lähes kivikoviksi. mutta gravelissa kannattaa ainakin pikiteiden ulkopuolella suosia alempia paineita. Epätasaisella alustalla kova rengas poukkoilee holtittomasti, tappaa vauhdin ja väsyttää kuskin.
Molemmat pyörätyypit käyttävät samaa 700c (tai ISO 622 mm) kiekkokokoa, joskin graveleita löytyy myös pienemmillä, 650b (tai ISO 584 mm) kiekoilla. Vanteet ovat maantieversioita leveämpiä, jotta ne toimisivat optimaalisesti leveämpien renkaiden kanssa.
Gravel-pyöränsä luonnetta voi muuttaa dramaattisesti rengasvalinnalla: 32-millisillä slickseillä pyörä muuttuu lähes maantiepyörien veroiseksi kiituriksi. Ja vastaavasti 50-milliset, karkeasti kuvioidut kumit tekevät pyörästä jo varsin maastokelpoisen menopelin. Useimmista nykygraveleista löytyy tilaa vähintään 43–45-millisille renkaille.
Taisimmekin jo mainita, että jos omistat vain yhden pyörän, gravel ei ole pöllömpi vaihtoehto.
Ohjaustanko ja ohjainkannatin
Maantiepyörän tapaan gravelista löytyy yleensä käyräsarvinen ohjaustanko, eli ns. droppitanko. Maantietanko on tyypillisesti kapeahko ilmanvastuksen minimoimiseksi. Graveleista taas löytyy yleensä hiukan leveämpi tanko, mikä parantaa mukavuutta ja helpottaa ohjaamista hankalammassa maastossa.
Graveleissa on usein hiukan paksumpi tankoteippi, mikä vaimentaa epätasaisen tienpinnan tärinöitä ja vähentää käsien puutumista pidemmällä matkalla.
Ohjainkannatin eli stemmi on graveleissa tyypillisesti lyhyempi, mikä vaikuttaa ohjattavuuteen.
Vaihteisto ja muu voimansiirto
Sekä graveleissa että maantiepyörissä näkee sekä yhden että kahden eturattaan voimansiirtoa. Gravel-puolella yhden eturattaan voimansiirto on nykyisin selvästi yleisempi. Se on monien mielestä helppokäyttöisempi, ja myös simppelimpi pitää puhtaana kuraisilla teillä. Lisäksi se on hiukan kevyempi.
Kahden eturattaan etuina taas on laajempi vaihdeskaala, eli käytännössä raskaimman ja kevyimmän vaihteen välinen ero. Toinen hyöty on pienemmät hypyt vaihteiden välillä, mikä auttaa pitämään tasaisen kadenssin eli poljinnopeuden kaikissa tilanteissa.
Gravelilla ajetaan raskaammissa maastoissa, mahdollisesti kuormaa mukana – siksi vaihteiston välitykset ovat yleensä kevyemmät kuin täysiverisissä maantiefillareissa.
Polkimiksi graveliin moni valitsee maastopyörästandardin lukkopolkimet (esim. Shimanon SPD-standardi) ja niihin sopivat kengät. Maantiepolkimiin sopivilla kengillä käveleminen on yhtä tuskaa, ja varsinkin pidemmillä soratieseikkailuilla tunkkaamista tulee väistämättä enemmän kuin vähemmän.
Jarrut
Graveleissa levyjarrut ovat olleet vakiovaruste oikeastaan koko pyöräkategorian esiinmarssista asti. Useimmiten pyöristä löytyy hydrauliset levyjarrut, mutta joskus myös vaijerivetoiset versiot.
Levyjarrut ovat toiminnaltaan huomattavasti perinteisiä vannejarruja tehokkaammat ja toimintavarmemmat, erityisesti märissä ja mutaisissa olosuhteissa.
Maantiepyöriin levyjarrut ovat rantautuneet todella vasta ihan viime vuosina. Suurin hidaste lienee ollut ammattipyöräilyskene, jossa jokainen ylimääräinen gramma on liikaa. Levyjarrujärjestelmä on eittämättä hiukan painavampi, mutta nykyään myös maantiepuolella ollaan hyväksytty minimaalinen painonlisäys saavutettujen hyötyjen hintana.
Satula
Gravel-pyöriin asennetut satulat eroavat hiukan maantiepyörissä käytettävistä. Niissä on usein enemmän joustoa ja pehmustusta, kun taas maantiesatulat saattavat olla erittäin jäykkiä ja pintakovia polkemistehon maksimoimiseksi.
Satulan valinta on kuitenkin hyvin henkilökohtainen asia: osa käyttää täsmälleen samaa satulamallia kaikissa pyörissään täysjoustomaasturista maantielle. Yksi tykkää kovasta, toinen pehmeästä.
Kannattaa siis kuunnella oman takalistonsa tuntemuksia tarkalla korvalla – epäsopiva satula syö tehokkaasti pyöräilyn ilon. Asiantunteva pyöräliike auttaa irti kipeän kankun syndroomasta! Tiesitkö, että laadukkaammista satulavalmistajista esimerkiksi Specialized, Selle SMP ja fi'zi:k tarjoavat myös mahdollisuuden koeajosatuloiden lainaamiseen jälleenmyyjiensä kautta.
Jousitus
Tässä kohtaa artikkelia poljetaan kaukana tasaiselta kestopäällysteeltä: pieni osa graveleista on varustettu joustohaarukalla. Joustoa on 30-50 mm, kun maastopyörissä sitä löytyy 100 millistä ylöspäin.
Joissain gravel-pyörissä on myös hienovaraisempia jousitusratkaisuja, kuten Specializedin ohjaamoon piilotettu Future Shock. Merkiltä löytyy jopa täysjousitettu gravel-pyörä, Diverge STR.
Tyypillisessä gravel-pyörässä on kuitenkin edelleen jäykkä runko ja haarukka.
Nimellisestä jäykkyydestä huolimatta rungon design ja materiaali vaikuttavat merkittävästi siihen, miten nautinnollista kuoppaisen ja nimismiehenkiharaisen peltotien polkeminen on.
Epätasaisen alustan tärinöitä vaimennetaan tietenkin myös renkailla ja niiden paineilla sekä satulan, satulatolpan ja ohjaustangon ominaisuuksilla.
Miten gravel-pyörä eroaa muista pyörätyypeistä?
Maantiepyörä ei tietenkään ole ainoa verrokki gravelille. Sukulaisuutta löytyy esimerkiksi cyclocrossiin, maastopyöriin, hybridiin ja retkipyörään.
Näistä eroavaisuuksista lisää toisessa artikkelissamme: Gravel-pyörä vs. muut pyörät – lyhyt oppimäärä
Miten valitsen itselleni sopivan gravel-pyörän?
Kuten totesimme, kaikki gravelit eivät ole samaa maata, ja siksi juuri itselle sopivan gravel-pyörän valinta kannattaa tehdä huolella.
Käyttötarkoitus
Mieti rehellisesti omia tarpeitasi ja tulevan pyörän käyttöä. Haluatko mahdollisimman nopean kiiturin, luotettavan bikepacking-juhdan, puhtaan työmatkapyörän vai monipuolisen jokapaikanhöylän?
Pyörissä yksi asia vaikuttaa toiseen. Haluatko nopeutta? Tingi ajomukavuudesta. Haluatko kestävyyttä? Tingi keveydestä. Haluatko ketteryyttä? Tingi vakaudesta. Ja niin edelleen.
Hyvä esimerkki vaihtoehtojen kirjosta löytyy monille tutun Canyonin malleista. Merkin gravel-valikoimasta löytyy sporttinen ja nopea Grail sekä seikkailupainotteisempi Grizl.
Eroja löytyy mm. ajoasennosta, rengasleveydestä ja erilaisten kiinnikkeiden määrästä. Jo Canyonin käyttämä kuvitus kertoo, millaiseen menoon ja mielenmaisemiin Grail ja Grizl on suunniteltu:
Sähköllä vai ilman?
Graveleita saa myös sähköavusteisena. Ne eivät kuitenkaan ole vielä lyöneet yhtä vahvasti läpi kuin vaikkapa maastopyöräpuolella.
Yksi syy lienee sähköavusteisiin pyöriin liittyvä lainsäädäntö, joka rajoittaa avustuksen maksimin 25 kilometrin tuntivauhtiin. Gravelilla se tulee monilla tasamaalla helposti vastaan, jolloin eteneminen jää täysin polkijan omalle vastuulle.
Sähköavusteisille graveleille on toki paikkansa. Teknologia kehittyy ja kevenee, joten tarjolla on entistä kevyempiä ja sulavammin toimivia sähkögraveleita. Joistain pyöristä käytännössä koko avustusjärjestelmän (Fazua Ride) voi irrottaa helposti ilman työkaluja, jolloin pyörästään saa kevennettyä luomuversion.
Budjetti
Gravel-pyörien hinnat alkavat hiukan alle tuhannesta eurosta. Kuuden tonnin gravel-fillari on jo hintavammassa päässä, mutta ei vielä lähelläkään tarjonnan maksimia. Haitari on melkoinen, joten valinnanvaraa löytyy.
Useimmilla meistä on ikäviä rajoitteita kukkaron puolella. Se tarkoittaa kompromisseja, eli kannattaa miettiä, mistä haluaa maksaa, ja mistä voi tinkiä.
Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta tässä joitain pohdintoja rajallisen gravel-budjetin fiksuun käyttöön.
- Määritä ensin tarpeesi. Hanki sellainen pyörä, jonka haluat ja tarvitset – ei sellaista, joka sattuu olemaan tarjouksessa, mutta on sinulle ratkaisevalla tavalla epäsopiva.
- Aloita rungosta. Valitse runko huolella tarpeesi mukaan. Se on pyörän ydin, kallein yksittäinen elementti – ja oikeastaan ainoa asia, jota ei voi säätää tai päivittää ostamatta kokonaan uutta pyörää. Geometria, koko, materiaali, sähköistys, kiinnityspisteet – nämä kaikki vaikuttavat siihen, millaiseen käyttöön ja mieltymyksiin pyörä parhaiten sopii.
- Älä laita koko budjettia osasarjaan. Pyörävalmistajat tarjoavat usein täsmälleen saman rungon ympärille hyvin erilaisia kokoonpanoja, joiden hintaero voi olla tonneja. Suorituskyvyssä ja kestävydessä erot eivät välttämättä ole kovin merkittäviä. Esimerkiksi SRAMin mekaaninen Apex-osasarja (voimansiiro ja jarrut) tekee aika lailla saman kuin state-of-the-art-päädyn sähköistetty Red-osasarja. Jälkimmäinen on toki smoothimpi, kevyempi ja kiiltävämpi, mutta myös kustantaa moninkertaisesti.
- Kiekot kunniaan. Kiekot ovat monen mielestä rungon jälkeen gravel-pyörän tärkein osa. Ne vaikuttavat ajokokemukseen ja vauhtiin esimerkiksi vaihteiston hintalappua enemmän. Halvemmissa pyörissä kiekot ovat yleensä melko painavia ja vähemmän kestäviä. Koska kiekot ovat pääosin ns. pyörivää massaa, jo muutaman sadan gramman painoero vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kevyesti pyörä kiihtyy polkaisusta.
- Panosta renkaisiin. Yksi halvimmista tavoista päivittää edullisemman pään gravel-pyörän ajonautintoa ovat renkaat. Ne ovat pyörän ainoa asia, joka koskettaa maata ja siten aiheuttaa vierintävastusta. Painava ja jäykkä rengas ei kiihdy eikä rullaa, ja poukkoilee epätasaisella alustalla. Laadukkaat gravel-renkaat ovat kevyitä ja notkeakylkisiä, mikä tekee niistä sekä nopeita että mukavia. Valitse leveys ja kuviointi käyttötarpeesi mukaan.
Lopulta kaikkein kalleimmaksi saattaa tulla se, että ostaa ensin budjettiratkaisun, ja sitten nälän kasvaessa päivittää kaikki osat yksitellen kevyempiin, kestävämpiin ja kiiltävämpiin. Ehkä budjettia voisi venyttää hiukan heti kättelyssä?
Yksi vaihtoehto on tietenkin hankkia ensin edullisempi pyörä, ja innostuksen lisääntyessä laittaa koko pyörä kiertoon uuden tieltä.
Ultimaattinen huijauskoodi kompromisseihin pakottavaa budjettimörköä vastaan on tietenkin hankkia haluamansa menopeli työsuhdepyöränä: saat mojovat säästöt veroedun ansiosta, eikä käsirahaa tarvita välttämättä lainkaan. Samaan pakettiin saat tarpeen mukaan myös huoltobudjettia, sekin veroedun piiriin.
Laske oma työsuhdepyöräsäästösi täällä >
Lopuksi
Sopivan gravel-pyörän löytäminen vaatii hiukan työtä, mutta kannattaa: päädyt todennäköisesti hankkimaan sellaisen pyörän, jota todella tulee käytettyä ja joka tuottaa sinulle iloa päivästä toiseen.
Tässä vielä pari vinkkiä etsintöjen helpottamiseksi:
- Paikallinen pyöräliike auttaa löytämään omiin tarpeisiin sopivan pyörän. Kivijalassa pääsee tietenkin myös testaamaan erilaisia malleja. Myös useimmista verkkokaupoista saa asiantuntija-apua, kun osaa kysyä.
- Facebookin Hiekkatiepyöräily - Gravel Grinding Suomi -ryhmästä aloittelijakin saa taatusti asiallisia vinkkejä valintaa helpottamaan. Muita vastaavia ovat esim. Fillarifoorumin ja Redditin r/gravelcycling-ryhmän kaltaiset palstat.
Tsemppiä sen oikean gravel-pyörän metsästykseen – nähdään sorateillä!