Gravel-pyörä on ollut viime vuosien ehdoton hitti pyörämarkkinoilla. Se valloittaa yhä uusia käyttäjiä monikäyttöisyydellään. Graveleiden suosio näkyy myös Vapauden työsuhdepyörätilastossa, jossa se kuuluu suosituimpien pyörätyyppien joukkoon.
Mikä ylipäätään on gravel-pyörä? Tähän kysymykseen vastaamme kattavasti ja selkokielisesti toisessa artikkelissamme, Mikä on gravel-pyörä – ja miten valitset itsellesi sopivan?
Tässä artikkelissa taas pureudumme siihen, miten gravel-pyörä eroaa muista pyörätyypeistä.
Onko gravel-pyörä vain maantiepyörä leveämmillä renkailla tai hybridipyörä sporttisemmalla otteella? Entä miten se pärjää maastopyörälle tai retkipyörälle? Tai onko “gravel” vain markkinamiesten keksimä uusi nimi vanhalle tutulle cyclocrossille?
Seuraavassa yksinkertainen vertailu gravelin ja sen lähimpien sukulaisten välillä.
Gravel vs. maantiepyörä
Gravel-pyörän ominaispiirteet on ehkä helpoin määritellä useimmille tutun maantiepyörän kautta. Niin mekin teimme – kattavampi gravel vs. maantiepyörä -vertailu löytyy Mikä on gravel-pyörä -artikkelistamme.
Tiivistettynä: gravel on monessa mielessä hyvin lähellä maantiepyörää. Se on kuitenkin hurjasti monikäyttöisempi: maantiepyörä loistaa tasan yhdessä asiassa, eli vauhdikkaassa ajossa tasaisella pikitiellä. Eväät on kuitenkin syöty nopeasti, kun kestopäällyste loppuu. Silloin ollaan gravelien luontaisessa elinympäristössä.
Gravel on ajoasennoltaan maantiepyörää rennompi. Leveämmät renkaat tuovat mukavuutta ja rullaavat hyvin epätasaisillakin alustoilla. Gravelit soveltuvat maantiepyöriä paremmin ympärivuotiseen käyttöön, sillä niistä löytyy tilaa kunnon nastarenkaille ja kiinnityspisteet lokasuojille.
Ainoaksi pyöräksi voimme suositella melko varauksetta gravelia maantiefillarin sijaan. Graveliin voi myös vaihtaa kapeammat maantierenkaat, jos tiedossa on pelkkää asfalttia.
Gravel vs. cyclocross
Cyclocross-pyörä on ehkä ulkomuodoltaan maantiepyörääkin lähempänä gravelia. Cyclocross on kilpapyöräilylaji, ja sen säännöt rajoittavat esimerkiksi rengasleveyden kisoissa 33 milliin.
Kilpapyöräilyn tarpeet ohjaavat muutenkin cyclocross-pyörien suunnittelua: cyclot ovat graveleita lyhyempiä ja siksi ketterämpiä, mutta epävakaampia. Keskiö on korkeammalla. Se kasvattaa maavaraa ja vähentää poljinkosketuksia kiviin, mutta nostaa myös painopistettä, mikä jälleen tekee ajamisesta vähemmän vakaata. Kiinnistyspisteitä lokasuojille ja laukuille ei yleensä ole – sellaisia ei kisahommissa tarvita.
Cyclot olivat aiemmin suosittuja jokapaikanhöyliä, mutta suosio on gravel-buumin myötä hiipunut. Gravel onkin useimmille sopivampi vaihtoehto monipuolisuutensa ansiosta.
Gravel vs. maastopyörä
Maastopyöriä löytyy toki moneen lähtöön. Gravelin kanssa samaan harkintakoriin päätyy yleensä jäykkäperäinen (eli etujousitettu) tai täysjäykkä maastopyörä.
Maastopyörän ajoasento on gravelia pystympi. Maastopyörän ohjaustanko on suora ja leveä, mikä sopii käyrää droppitankoa paremmin polkujen tiukkoihin mutkiin. Gravelin käyrä tanko taas mahdollistaa ajajan pienemmän ilmanvastuksen. Se on myös useimmille suoraa tankoa mukavampi pitkällä ja tasaisella matkalla, sillä ajoasentoa ja käsien paikkaa voi vaihdella joustavammin.
Maastopyörien vaihteisto on nykyään lähes poikkeuksetta yhden eturattaan järjestelmä. Välitykset ovat gravelia kevyemmät, jarrut tehokkaammat ja kiekot lujempaa tekoa. Erot renkaiden leveydessä ja kuvioinnissa sekä jousituksessa ovat usein selkeitä.
Maastopyörä on ainoa oikea vaihtoehto teknisille metsäpoluille ja sitä haastavampiin olosuhteisiin. Jos tarkoituksena on polkea korkeintaan hiekkateillä ja latupohjilla, gravel on todennäköisesti sopivampi vaihtoehto.
Gravel vs. hybridipyörä
Hybridipyörä vastaa paperilla moneen samaan tarpeeseen kuin gravel: sopii erilaisille alustoille, riittävä rengastila, toimii ympäri vuoden, kiinnikkeet lokasuojille, ja niin edelleen. Onko gravel siis vain droppitankoinen hybridi?
Eroja löytyy kuitenkin yhtä lailla: hybridit on tyypillisesti suunniteltu työmatkapyöräilijän tarpeet mielessä. Ajoasento on mukavuuspainotteinen, kun taas graveleissa tasapainoillaan tehokkuuden ja mukavuuden välimaastossa. Gravelit myydään yleensä ilman lisävarusteita, mutta hybridistä esimerkiksi lokasuojat, tavarateline, seisontatuki, polkimet ja dynamovalot saattavat löytyä vakiona.
Hybridipyörät on yleensä koottu hiukan halvemman pään osista graveleihin verrattuna. Se pitää pyörien hinnat kurissa, mutta kasvattaa pyörän painoa ja osien kulutuskestävyyttä. Ylipäätään hybridi sopii rauhallisempaan menoon kuin gravel.
Gravel vs. retkipyörä
Retkipyörä on sekin sukua gravelille. Jos aikoo harrastaa pyöräretkeilyä, kumpi kannattaa hankkia? Samankaltaisuudesta huolimatta näillä kahdella pyörätyypillä on hyvin erilainen eetos: retkipyörä on rauhallinen ja perinteinen. Gravel taas on dynaaminen ja moderni.
Perinteisessä pyöräretkeilyssä käytetään isoja sivulaukkuja. Meno on vakaata, mutta hidasta.
Entä jos haluaa edetä hiukan rivakammin, ilman sivulaukkujen tuomaa kömpelyyttä ja ilmanvastusta? Tai valita reittinsä hiukan rouheammilta poluilta? Silloin gravel-pyörä varustettuna ns. bikepacking-laukuilla on fiksumpi vaihtoehto. Niihin mahtuu vähemmän tavaraa, mutta ne eivät vaikuta pyörän ilmanvastukseen tai ketteryyteen lainkaan yhtä voimakkaasti kuin sivulaukut.
Yhteenveto
Gravelista on todellakin moneksi. Se on loistava peli hiekkateillä ja kuin kotonaan ympärivuotisessa työmatkaliikenteessä. Pitkillä asfalttilenkeillä gravel pärjää sopivalla rengasvalinnalla hyvin täysveriselle maantiepyörälle. Maastopyörä se ei ole, mutta helpot neulaspolut sujuvat kuitenkin ongelmitta. Pyöräretkeilyäkään varten ei gravelin omistajan tarvitse toista pyörää hankkia.
Jos etsit itsellesi sopivaa gravel-pyörää, kurkkaa ainakin Vapauden Precycled-verkkokaupan valikoima – saatat löytää unelmiesi menopelin käytettynä ja tuntuvalla halvennuksella!