Mikä saa ihmisen pyöräilemään työmatkansa? Tai mikä tekee siitä niin hankalaa tai vastenmielistä, että pyörä jää aamuisin talliin, vaikka työmatkan taittaminen kaksipyöräisellä kiinnostaisi?
Tässä artikkelissa katsomme asiaa erityisesti työnantajan edustajan näkökulmasta: näillä konkreettisilla toimilla voi tehdä työpaikasta pyöräilyyn ja kestävään liikkumiseen kannustavan!
Miksi työntekijöitä tulisi kannustaa työmatkapyöräilyyn?
Työmatkapyöräilyä ja muuta kestävää liikkumista edistämällä yritys voi lunastaa lupauksiaan ja päästä tavoitteisiinsa, jotka liittyvät vastuullisuuteen, työturvallisuuteen, työhyvinvointiin, energiatehokkuuteen ja päästöihin sekä kustannustehokkuuteen.
Tässä vielä muutama konkreettinen painava syy:
- Liikunta kasvattaa sekä psyykkisiä että fyysisiä voimavaroja. Hyväkuntoiset nukkuvat laadukkaammin, palautuvat rasituksista nopeammin sekä hallitsevat stressiä verrokkejaan paremmin. Säännöllisellä liikunnalla on selkeä yhteys työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin – lisää aiheesta voi lukea vaikkapa TTL:n Elintavat ja työhyvinvointi -sivuilta.
- Kun työmatkapyöräily lisääntyy, yksityisautoilu yleensä vähenee. Tämä tarkoittaa yritykselle säästöjä esimerkiksi oman auton työkäytöstä koituvissa kilometrikorvauksissa ja pysäköintikuluissa. Pelkästään pysäköintipaikkojen vähentäminen tuo yritykselle huikean säästön: sopimuspysäköintipaikka voi Helsingissä maksaa yli 300 euroa (+ alv) kuukaudessa!
- Autoista polkupyöriin vaihtaminen vähentää Oxfordin yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan työmatkapäästöjä 67 %. Päästötön työmatkaliikkuminen on monilla yrityksillä myös tärkeä osa kestävän kehityksen kokonaisuutta.
- Pyöräilymyönteinen työpaikka voi olla myös rekrytointivaltti ja auttaa osaltaan pitämään nykyiset työntekijät talossa.
Lue myös: Työsuhdepyöräily Suomessa 2024 -raportti
Millaisilla toimilla työnantaja voi vaikuttaa työmatkapyöräilyn määrään?
Työnantaja voi vaikuttaa henkilöstön pyöräilyintoon monilla eri tavoilla. Osassa kyse on suoranaisten esteiden poistamisesta, kun taas osa menee motivoinnin ja kannustamisen puolelle. Molempia tarvitaan.
Pyörän turvallinen säilytys työpaikalla
Jos pyörää ei voi säilyttää turvallisesti työpaikalla, jää monen työmatka polkematta. Pyörien ja niiden osien varkaudet ovat varsinkin suurissa kaupungeissa niin yleisiä, että moni pelkää menopelinsä puolesta – ja ihan aiheesta.
Varsinkin sähköpyörien ja muiden kalliimman pään kulkineiden omistajat ovat haluttomia jättämään silmäteräänsä työpäivän ajaksi mihinkään vähemmän pomminvarmaan paikkaan.
Sisällä vai ulkona?
Pyörien säilytykseen varattu tila esimerkiksi toimistotalon kellarin suljetussa ja valvotussa parkkihallissa on tietenkin paras ja itsestäänselvin ratkaisu pulmaan. Kaikilla ei tällaista mahdollisuutta ole, jolloin täytyy turvautua luovempiin ratkaisuihin: pyöräsäilytys täytyy järjestää ulos, tai työmatkapyöräilyn alttarille täytyy uhrata esim. siivu toimiston eteisestä.
Jos toimisto sijaitsee ylemmissä kerroksissa eikä talossa ole pyöränmentävää hissiä, pyöräsäilytys sisätiloissa monimutkaistuu. Monen työmatkapyöräilijän suosima sähköpyörä painaa yleensä yli 20 kiloa, joten sellaisen tunkkaaminen portaita ylös saattaa olla monille liian suuri haaste.
Sisätiloissa tapahtuvaa säilytystä miettiessä kannattaa huomioida myös se, että pioneeripyöräilijät eivät säikähdä sadetta, pakkasta ja loskaa. Pyörien mukana kulkeutuu väistämättä ylimääräistä likaa ja kosteutta, joten puhtaanapito kannattaa miettiä etukäteen.
Vuokranantajalta kannattaa myös selvittää esim. mahdollisuutta yleisen pyöräparkin rakentamiseen talon yhteistiloihin – todennäköisesti innokkaita työmatkapyöräilijöitä löytyy myös muista talon yrityksistä.
Erilaiset lukitus- ja ripustusratkaisut
Pyörät olisi hyvä saada lukittua rungostaan kiinteisiin rakenteisiin. Säilytysratkaisun tulisi myös olla sellainen, että pyörä pysyy varmasti kunnossa eikä kolhiinnu tai väänny. Useimmissa harrastepyörissä ei ole seisontajalkaa, joten pyörien säilytys vaatii jonkinlaisia telineitä, joihin pyörät nojaavat tai joista ne roikkuvat.
Perinteiset pyörätelineet, joihin polkupyörän eturengas kiilataan, ovat myrkkyä etukiekon pinnoille. Pienikin sivuttaisliike taittaa pinnat mutkalle. Erityisen huonosti teline sopii hyvin kapeille ja leveille rengastyypeille. Hiilikuitukiekoilla varustetun maantiepyörän omistaja ei uskalla edes vilkaista sellaiseen.
Markkinoilla on mm. erilaisia seinätelineitä, joilla pyöräkolonnan viemä lattiapinta-ala saadaan minimoitua ja fillarit ripustettua turvallisesti siistiin riviin. Varsinkin jos säilytystilaa on rajallisesti, ratkaisu ja sen sijoittelu kannattaa miettiä huolella.
Lue lisää pyöräpysäköinnistä Fiksusti töihin -sivustolta
Suihku- ja vaatesäilytysmahdollisuus
Hiki pintaan ja palaveriin? Ei kiitos, vastaa pyöräilykansa. Ja heidän vierustoverinsa nyökyttelevät hyväksyvästi. 😷
Epätieteellisen arviomme mukaan ilman suihkumahdollisuutta noin 94 % yli 5 kilometrin työmatkoista jää pyöräilemättä. Suihkumahdollisuuden kanssa käsi kädessä kulkee vaatesäilytys: mihin ripustan hikiset pyöräilyvaatteeni?
Jos suihkua ei vielä ole, sellaisen voi useimpiin tiloihin rakennuttaa. Kattavien vaatesäilytys- ja pukeutumistilojen polkaiseminen tyhjästä saattaa olla suurempi haaste varsinkin pienemmissä toimistotiloissa, mutta asiaan kannattaa tästä huolimatta panostaa. Tämä on monelle kynnyskysymys. Asialliset peseytymis- ja pukeutumistilat ovat tietenkin myös vuokranantajan etu, joten kustannuksissa kannattaa kääntyä kiinteistön omistajan puoleen.
Paremman mahdollisuuden puutteessa vaatteet voi tietenkin vaihtaa suihkutilassa. Vaatesäilytyksen voi toki järjestää mihin tahansa siivouskomeroon, mutta hikiset vaatteet levittävät ikäviä tuoksuja, jos ne eivät pääse kuivumaan kunnolla. Ja pyöräilijän itsensä kannalta on kurjaa kiskoa valmiiksi kosteat vaatteet ylle ennen kotimatkaa. Kuivauskaappi on kompakti ja kustannustehokas hätäratkaisu pienempään toimistoon. Se kuivattaa vaatteet nopeasti, jolloin hajut eivät leviä juuri ollenkaan.
Lukittavien pukuhuonekaappien puuttuessa työpaikalta tulisi löytyä edes jonkinlainen mahdollisuus esimerkiksi pyyhkeen ja vaihtovaatteiden säilyttämiseen. Jos vaikkapa kengät, pyyhe, pyörän lukko ja paksumpi takki täytyy kuljettaa joka päivä mukana, kasvaa pyörälaukun koko ja paino melko massiiviseksi.
Pyöränhuoltovälineet työpaikalla
Kun työpaikan päässä on perustarvikkeet kunnossa, työmatkapyöräilijät voivat polkaista toimistolle rauhallisin mielin ilman pelkoa työpäivän aikana tyhjentyneestä renkaasta tai löystyneistä muttereista.
Mitään Reaktorin tyylistä täyden palvelun pyörähuoltovarikkoa (hs.fi, artikkelin lukeminen vaatii tilauksen) ei välttämättä tarvitse rakentaa – perustarpeilla pärjää pitkälle. Huoltonurkkauksen päätarkoituksena on varmistaa, ettei pyörämatka katkea toimiston päähän.
Ostoslistalta olisi hyvä löytyä ainakin seuraavat asiat:
- pumppu, josta löytyy suuttimet kaikille venttiilityypeille – Presta, Schrader ja Dunlop
- muutama eri kokoinen sisäkumi ja/tai sisäkumin paikkaustarpeet
- rengasmuovit
- ketjuöljyä
- rättejä
- ohuita kumihanskoja
- kuusiokoloavainsarja
- Torx-avainsarja
- ketjulukkopihdit
Osaava pyöräliike auttaa taatusti mielellään sopivien huoltovarusteiden valinnassa!
Taloudelliset kannustimet työmatkapyöräilijöille
Koska liikunnalla on tutkitusti työkykyä parantava ja sairauspoissaoloja vähentävä vaikutus, työmatkapyöräilyyn voi kannustaa myös tarjoamalla taloudellista porkkanaa. Se maksaa todennäköisesti itsensä nopeasti takaisin.
Esimerkiksi Pekkaniska on tunnettu paitsi nostureistaan, myös kuntoilubonuksistaan. Toimitusjohtajan voittaminen leuanvedossa tuo 170 euron bonuksen – ja työmatkapyöräilystä maksetaan 0,25 € per kilometri. 💎
Isoimmissa kaupungeissa yksi hyvä vaihtoehto on tarjota työntekijöille kaupunkipyörien käyttöoikeus. Esimerkiksi Helsingissä pyöräilykauden kustannus on 35 € per käyttöoikeus.
Muita taloudellisen tuen muotoja voi olla esim. verovapaan työsuhdepyöräedun tarjoaminen osaksi tai kokonaan palkan päälle, kausihuoltojen kustantaminen tai varustehankintojen tukeminen, kuten nastarenkaiden hankinta edistämään turvallista työmatkapyöräilyä myös talvikaudella.
Lue lisää: Työmatkapyöräilyn taloudelliset kannustimet -infokortti Motivan sivustolla
Työsuhdepyöräetu työntekijöille
Yksi työmatkapyöräilyn yleisistä kompastuskivistä on yksinkertainen: pyörää ei ole, tai nykyinen pyörä on romu.💩
Hyvällä pyörällä on mukava taittaa matkaa. Kohisten suosiotaan kasvattaneet sähköpyörät mahdollistavat pidemmänkin työmatkan polkemisen, vaikka kuntotaso ei olisi huippuluokkaa.
Hyvä pyörä kuitenkin maksaa – varsinkin sähköpyörissä kättä saa laittaa taskuun helposti useamman tonnin edestä.💸
Työsuhdepyöräedun tarjoaminen on helppo tapa mahdollistaa työntekijöille unelmien pyörähankinnat kustannussäästöllä ja ilman isoa kertainvestointia. Työsuhdepyörää ei ole tarkoitettu vain työmatkapyöräilyyn, vaan sillä voi ajella rajattomasti myös vapaa-ajalla.
Työsuhdepyörien suosio kasvaa huimaa vauhtia. Yli viisituhatta suomalaista yritystä tarjoaa jo työntekijöilleen pyöräetua, ja työsuhdepyörällä suhailevia ihmisiä on Pyöräliiton arvion mukaan jopa 40 000 vuoden 2022 loppuun mennessä.
Lue lisää: Arvomaailmat kohtasivat, kun Futurice valitsi sujuvan työsuhdepyöräpalvelun Vapaudelta
Verovapaa työsuhdepyöräetu on 1 200 euroa vuodessa, ja työnantaja voi tarjota edun osana palkkaa tai palkan päälle. Miten työsuhdepyöräetu sitten käytännössä vaikuttaa työmatkapyöräilyyn ja muuhun liikkumiseen?
Kysyimme kesällä 2021 Vapaus-työsuhdepyörien käyttäjiltä, miten työsuhdepyöräetu on käytännössä vaikuttanut heidän arkeensa. Tulokset olivat huimaavia:
- 73 % vastaajista ei olisi hankkinut pyörää ilman työnantajan panostusta
- 92 %:lla vastaajista työsuhdepyörä on lisännyt viikoittaisen pyöräilyn määrää
- 42 % vastaajista ei juurikaan pyöräillyt ennen työsuhdepyörän hankintaa
- 56 % kertoo, että työsuhdepyörä on korvannut auton käyttöä.
Aika vakuuttavaa, sanoisimme.
Lue myös: Työsuhdepyöräetu työnantajalle: hyödyt, kustannukset ja käyttöönotto
Muut työmatkapyöräilyyn kannustavat teot
Työnantaja voi kannustaa (työmatka)pyöräilyyn monella muullakin tavalla. Tässä muutamia ideoita, joita voi ottaa helposti käyttöön - lisää löydät esimerkiksi Pyöräilykuntien verkoston poljin.fi-sivustolta.
Turvalliset ja selkeät pyöräreitit työpaikalle. Kaikkeen julkiseen infraan ei tietenkään voi suoraan vaikuttaa, mutta esimerkiksi tehdasalueilla tai laajemman toimistokompleksin piha-alueella turvalliset reititykset ja selkeät kyltit ovat kaikkien etu. Näin vältetään vaaratilanteita ja varmistetaan esimerkiksi pyörien pysäköinti oikeaan paikkaan.
Pyöräilyhaasteet. Terve kollegoiden välinen kilpailu on hyvä keino motivoida liikkumaan – puhumattakaan siitä, että voidaan yhdessä laittaa luu kurkkuun kilpailijafirmalle.
Kilometrikisa on Pyöräilykuntien verkosto ry:n masinoima perinteinen haaste, johon osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia polkijoita. Mukana on paljon työporukoita. Haasteen ja sen seurannan oman yrityksen väelle voi tietenkin rakentaa myös itse – alustana voi käyttää vaikkapa HeiaHeiaa. Joka toukokuu järjestetään myös pyöräilyviikko, jota voi käyttää lyhyempikestoisena työmatkapyöräilyhaasteena.
Osallistuminen pyöräilytapahtumiin. Firman paita päälle ja menoksi – työnantaja maksaa osallistumismaksun. Räkä poskella ei tarvitse välttämättä ajaa kilpaa, eikä fillarin tarvitse maksaa montaa tonnia. Ympäri Suomea järjestetään paljon matalan kynnyksen pyöräilytapahtumia – esimerkiksi perinteiset Pirkan pyöräily ja Turku Touring sekä tuoreempi tulokas, Tour de Tuusulanjärvi. Wink wink – näistä syntyy myös hyvää kuva- ja videomateriaalia yrityksen sosiaalisen median kanaviin työnantajamielikuvaa rakentamaan!
Yhteiskäyttöpyörät. Varsinkin kaupunkien keskusta-alueilla välimatkat ovat usein lyhyitä. Muutaman kilometrin taittaminen toimisto-Jopolla voi hyvin olla se nopein sekä yrityksen kannalta kustannustehokkain ja kestävin tapa liikkua vaikkapa asiakastapaamiseen, joko toimistolta tai kotoa käsin. Yhteiskäyttöpyörän virallisempi nimi on “työasiapyörä” – työantajan työasiamatkoille hankkima pyörä, jota voi lainata myös työmatkoille.
Pyöräilykummin nimeäminen. Millainen pyörä minun kannattaa hankkia? Miten puhjennut sisäkumi vaihdetaan? Miten löydän hyvän pyöräreitin työmatkalleni? Ja mitä on tuo ärsyttävä nitinä, joka ajaa minut hulluuden partaalle? Monesta yrityksestä löytyy ainakin yksi innokas pyöräilijä, joka auttaisi mielellään kollegoitaan pienten pyöräpulmien äärellä. Hyvänä matalan kynnyksen ratkaisuna voi olla esimerkiksi #pyöräilyklinikka-tyyppisen kanavan perustaminen Slackiiin tai Teamsiin. Sieltä etsivä löytää ja kysyvälle vastataan, jos talosta löytyy auttamishaluisia pyöräaktiiveja.
Yksityisautoiluun liittyvien kannustinten vähentäminen. Tämä keino on edellä mainittuja kovempi, sillä se tarkoittaa nykyisten autoilua edistävien etuuksien tietoista heikentämistä. Konkreettisesti se voi tarkoittaa esimerkiksi autoetujen rajoittamista, henkilökunnan pysäköinnin muuttamista maksulliseksi tai parkkipaikkojen vähentämistä.
Muista pyöräilymyönteinen sisäinen viestintä!
Kaikki edellä mainittu tekee työmatkapyöräilyn aloittamisesta ja jatkamisesta helpompaa – kunhan aiheista muistetaan viestiä riittävästi sisäisissä kanavissa. Viestinnässä voi nostaa myös inspiroivia tarinoita, joilla tuodaan esiin pyöräilyn iloa ja hyötyjä oman yrityksen esimerkkihenkilöiden kautta. Lisäksi on hyvä idea järjestää erilaisia tietoiskuja ja teemapäiviä vaikkapa yhteistyökumppaneiden kanssa. Aiheina voivat olla esimerkiksi sopivan pyörän valinta, pyörän huolto, varustevalinnat, liikenneturvallisuus tai työsuhdepyöräetu.
