79 %
on lisännyt pyöräilyään työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen.
1217 km
oli työsuhdepyöräilijän keskimäärin polkema matka vuonna 2023. Työsuhdepyöräilijä polkee yli viisinkertaisen matkan muihin suomalaisiin verrattuna – suomalaisten keskiarvo on 234 km.
46 %
kertoo vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Keskimäärin autoilun vähennys on ollut 42 km viikossa.
Taustatietoa
Kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt (n=4598) ovat Vapauden työsuhdepyörien käyttäjiä. Noin kaksi kolmannesta sukupuolensa ilmoittaneista vastanneista oli miehiä ja ⅓ naisia.
Naisten osuus työsuhdepyöräilijöistä kasvaa tasaisella vauhdilla. Vapauden oman käyttäjädatan mukaan naisten osuus uusista pyöräsopimuksista vuonna 2021 oli alle 17 %. Vuoden 2023 aikana laadituista sopimuksista naisten osuus oli jo 32 %.
Pyöräliitto teki oman kyselytutkimuksensa työsuhdepyörien käyttäjille vuoden 2023 alussa, ja siinä vastaajista oli 22 % naisia.
Ikäjakaumassa eniten vastaajia löytyi 40-49-vuotiaista. Vapauden käyttäjädatan mukaan suomalaisen työsuhdepyöräilijän keski-ikä on 43,4 vuotta. Naisilla luku on 45,3 ja miehillä 42,6 vuotta.
Noin joka viides vastaaja vaikuttaa pääkaupunkiseudulla. Seuraavaksi eniten edustetut alueet olivat pyöräilymekka Oulun kotimaakunta Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa (muu kuin pk-seutu) sekä Pirkanmaa.
Vapauden pyörädatan mukaan Oulu päihittääkin työsuhdepyörämäärissä esimerkiksi huomattavasti itseään suuremmat Tampereen, Vantaan ja Turun.
Työsuhdepyöräily on vielä nuori ilmiö Suomessa. Yli 60 %:lla vastanneista nykyinen työsuhdepyörä on ollut käytössä alle vuoden. Reilu kymmenys kuuluu työsuhdepyöräpioneereihin, joilla pyörä on ollut käytössä kaksi vuotta tai kauemmin.
Pyysimme vastaajia arvioimaan itseään pyöräilijöinä. Selvästi eniten (49 %) on heitä, jotka kokevat vaihtoehdon “liikun paljon pyörällä” omakseen. “Intohimoiseksi pyöräilyharrastajaksi” tunnustautuu noin joka kymmenes.
Työsuhdepyöräiljä polkee viisinkertaisesti muihin verrattuna
Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös poljettuja kilometrejä vuonna 2023 sekä omaa ympärivuotista pyöräilyaktiivisuuttaan.
Vastaajista hiukan yli puolet polki viime vuonna 1000 kilometriä tai alle. Toisessa ääripäässä yli 4000 kilometriä polkeneita löytyi 4 prosenttia.
Vastaajien keskimääräinen kilometrimäärä oli 1217 km.
Traficomin Henkilöliikennetutkimus 2021 kertoo, että suomalaiset pyöräilivät keskimäärin 234 kilometriä vuodessa – työsuhdepyöräilijä polkee siis yli viisinkertaisen matkan muihin suomalaisiin verrattuna!
Sukupuolten välillä on suurehko ero: miehet polkivat keskimäärin 1368 km, kun taas naisille matkaa kertyi 895 km.
Ikäryhmien välillä on melko tasaista: aktiivisimpia polkijoita olivat 40–49-vuotiaat (1282 km), vähiten kilometrejä kertyi 18–29-vuotiaille (1066 km).
“Uusia reviirejä löytynyt, kun sähköläskillä pääsee kauemmaksi ja omituisiin paikkoihin.”
Mies, 40–49 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen fatbike
Hiukan yllättäen sähköavusteisilla pyörillä poljettiin huomattavasti vähemmän (keskimäärin 1059 km) kuin tavallisilla pyörillä (1596 km).
“Tämä selittynee pitkälti sillä, että “luomupyörän” hankkivien joukossa on paljon pyöräilyharrastajia, jotka polkevat erityisen pitkiä lenkkejä. Yli 4000 kilometriä vuodessa polkeneiden joukossa tavallisen pyörän käyttäjiä oli suhteellisesti erityisen paljon”, tutkimusprojektista ja Vapauden markkinoinnista vastaava Lotta Vänskä kertoo.
Runkotyypeistä eniten kilometrejä nielivät odotetusti maantiepyörien käyttäjät – keskimäärin 1972 km. Seuraavina listalla olivat “gravel, cyclocross tai retkipyörä” 1625 km sekä tavarapyörä 1559 km keskiarvoilla.
“Sähköpyörällä on päässyt luontoon reiteille, joille en ehkä olisi jaksanut luomuna mennä. Lisäksi kuljen muulloin kuin talviaikana osan päivistä pyörällä töihin ja se on auttanut perheemme arkea, kun automme on työpaikan parkkipaikan sijaan ollut puolisoni käytettävissä.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen gravel
Vähiten polkivat vastaavasti taittopyörien (557 km) ja kaupunkipyörien (848 km) käyttäjät.
Pyörämallikohtaisissa luvuissa on hyvä huomioida, että kysyimme pyöräilijän kilometrimääriä, emme työsuhdepyörän. Useimmilla vastaajilla (69 %) on käytössään työsuhdepyörän lisäksi yksi tai useampi muu pyörä. Esimerkiksi tavarapyörän työsuhdepyöräkseen valinnut saattaa siis polkea valtaosan kilometreistään muilla pyörillään.
Ympärivuotinen pyöräilyaktiivisuus
Ympäri vuoden pyöräilee noin 57 % vastaajista – tosin suurin osa heistä tunnustaa polkevansa kylmään ja pimeään aikaan huomattavasti vähemmän kuin muina vuodenaikoina.
“Olen saanut lisättyä talvipyöräilyä reippaasti, koska toinen pyöräni on enemmän kesäolosuhteisiin tarkoitettu maantiepyörä.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä jäykkäperäinen maastopyörä
Miehillä ympärivuotinen pyöräily on yleisempää kuin naisilla. Miehistä 36 % ja naisista 56 % kertoo, ettei pyöräile ympärivuotisesti.
“Talvipyöräily on ollut paljon sujuvampaa! En ole kertaakaan kulkenut bussilla sähköpyörän hankkimisen jälkeen, sillä pyöräily on hauskempaa, terveellisempää, nopeampaa ja nyt sujuvampaa.”
Nainen, 30-39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
Luomupyörällä poljetaan hiukan sähköpyörää aktiivisemmin ympärivuotisesti, mutta erot eivät ole kovin merkittäviä.
“Työsuhdepyörä oli ensimmäinen maastopyörä, joten se on lisännyt maastossa liikkumista sekä talvipyöräilyä vaikeimmassa kelissä.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä täysjousitettu maastopyörä
Kysyimme, miksi vastaajat olivat päättäneet hankkia nimenomaan työsuhdepyörän sen sijaan, että olisivat ostaneet pyörän suoraan itselleen.
Työsuhdepyörän hankintaan vaikuttaa ylivoimaisesti eniten raha: kokonaissäästöt ovat tärkein syy (62 prosenttia vastaajista), mutta lähes yhtä olennainen peruste on se, ettei pyörän hankintahetkellä tarvita isoa käsirahaa (58 %). Työsuhdepyörää maksetaan hiljalleen, pieninä siivuina palkasta.
“Käsirahaa ei tarvita lainkaan. Siksi työsuhdepyörä on monelle ainoa järkevä vaihtoehto hankkia esimerkiksi useamman tonnin sähköpyörä”, Vapauden toimitusjohtaja Tero Era pohtii.
“Saan hyvän pyörän enkä edes huomaa siihen menneen rahaa.”
Mies, 30-39 vuotta, työsuhdepyöränä jäykkäperäinen maastopyörä
Ympäristöystävällisyys on toki monelle pyöräilijälle tärkeä arvo, mutta vain pienelle osalle (8 %) se on ollut tärkeä peruste valita nimenomaan työsuhdepyörä muiden hankintatapojen sijaan. Era muistuttaa, että työsuhdepyörä on oiva valinta ympäristötietoisille.
“Vapaus kompensoi kaikkien työsuhdepyöriensä elinkaaripäästöt sekä huolehtii, että käyttäjiltä palautuneet pyörät saavat uuden elämän Precycled-ohjelman kautta”, hän kertoo.
Työsuhdepyöräilijä polkee huolettomia kilometrejä – yksi syy tähän on kattava vakuutus sekä valinnainen huoltobudjetti, jonka saa myös veroedun piiriin.
“Helppo tapa hankkia uusi pyörä, mikä oli muutenkin jo ajankohtaista. Huoltobudjetti on myös kiva juttu, kun ei tarvitse itse säätää pyörän kanssa.”
Mies, 40–49 vuotta, työsuhdepyöränä hybridi
Jopa 93 % suosittelisi pyöräetua kollegalleen
Valtava enemmistö työsuhdepyöräilijöistä suosittelisi etua kollegalleen – lähes kaksi kolmesta “hyvin todennäköisesti”. Kaikkiaan yli 93 % kallistuu suosittelijoiden leiriin, ja suositteluhalukkuuden keskiarvo on 4,6/5.
“Tämä tulos kertoo paljon siitä, miten pidetty etu työpaikoilla on. Se on tasapuolinen kaikille työntekijöille, ja jokainen voi hankkia juuri sellaisen pyörän kuin haluaa, ja käyttää sitä omalla tavallaan – työmatkaan, arjen liikkumiseen tai ihan puhtaaseen harrastamiseen”, Era summaa.
Suositteluhalukkuus on vahvaa läpi linjan, mutta erityisen innokkaasti pyöräetua kollegoilleen suosittelisivat naiset (4,7/5 vs. miehet 4,5/5).
Työsuhdepyörään liittyy yksi sitkeä väärinymmärrys: moni luulee, että se on vain työmatkapyöräilyä varten.
Todellisuudessa työsuhdepyörällä voi tehdä mitä haluaa. Moni hankki työsuhdepyörän pääasiassa harrasteajoon. Toiset yhdistävät huvin ja hyödyn.
“Ihan huikeaa pyöräillä työmatkoja ja erityisesti vapaa-ajan huvittelupyöräilyä. Paras hankinta ikinä!”
Nainen, 40–49 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen täysjoustomaastopyörä
Suosituin työsuhdepyörätyyppi onkin täysjousitettu maastopyörä – se sopii toki myös työmatka-ajoon ja arkiliikkumiseen, mutta “täpärin” todellinen koti on kuitenkin metsässä ja kallioilla.
Sukupuolten välillä on pyörätyypeissä on merkittäviä eroja: Vapauden datan mukaan esimerkiksi miehistä peräti 28 % on valinnut täysjoustoisen maastopyörän, mutta naisista vain 8 prosenttia.
Naisten keskuudessa hybridi, jäykkäperäinen maastopyörä ja city-pyörä ovat selkeästi suosituimmat pyörätyypit.
“Kyselyn tulosten ja datamme perusteella voi päätellä, että miehet hankkivat todennäköisemmin sen unelmiensa harrastepyörän, kun taas naiset valitsevat usein arkisemman järkivaihtoehdon", Vänskä kertoo.
Pyöräedun puitteissa voi toki hankkia myös hiukan epätyypillisemmän kulkupelin, kuten vaikka sähköavusteisen tavarapyörän – sellainen avaa aivan uusia mahdollisuuksia vaikka koko perheen liikkumiseen!
“Pyöräni on tavarapyörä, ja sillä voi helposti kuljettaa kaksi lasta päiväkotiin.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen tavarapyörä
Sähköavustuksella vai ilman?
Seitsemän kymmenestä työsuhdepyörästä on sähköavusteisia.
Naiset hankkivat sähköpyörän hiukan miehiä todennäköisemmin – yli 76 % on valinnut sähköavusteisen pyörän, kun miehillä vastaava luku on noin 67 %. Vapauden oma pyörädata antaa hyvin samanlaiset prosenttiosuudet.
Lue myös: Kaikki sähköpyörästä – mikä on sähköpyörä?
Ikäryhmissä on merkittäviä eroja, ja sähköpyörien osuus näyttää korreloivan suoraan käyttäjien iän kanssa. Nuorimmassa 18–29-vuotiaiden ryhmässä sähköavusteisten työsuhdepyörien osuus on noin 57 %, kun taas yli 60-vuotiaiden keskuudessa jopa 86 %.
Pyöräetu on avain laatupyöriin
Vastaajat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä valitsemaansa pyörään: tyytyväisyyden keskiarvo on 4,6/5.
77 % vastanneista kertoo, että vastaavan tasoinen pyörä olisi jäänyt todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti hankkimatta ilman työsuhdepyöräetua.
“En olisi koskaan saanut tämän hintaluokan laadukasta pyörää ilman työsuhdepyöräetua.”
Nainen, 40–49 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen täysjoustomaastopyörä
Työsuhdepyörän hankintaa helpottaa kokonaissäästön lisäksi se, että käsirahalle ei ole tarvetta.
“Pyöräetu mahdollisti huomattavasti tasokkaamman pyörän hankinnan, kuin mihin olisi kertaostoksena ollut varaa.”
Mies, 18–29 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen hybridi
Työsuhdepyörien keskihinta on 3286 €
Vapauden datan mukaan työsuhdepyörien keskihinta on 3286 euroa. Korkeaa keskihintaa kauhistelevien kannattaa muistaa, että yli 70 % pyöristä on sähköavusteisia.
Lue myös: Polkupyörän hinta – mitä rahalla saa?
Miesten valitsemat pyörät ovat keskihinnaltaan 3414 €, kun taas naisten pyörien keskihinta on 2971 €.
Naiset valitsevat miehiä useammin sähköavusteisen pyörän, mutta silti miesten pyörien keskihinta on 15 % korkeampi. Mistä tämä johtuu?
“Kuten todettua, miehet valitsevat naisia useammin kalliin harrastepyörän, kuten täysjousitetun maastopyörän tai kisakireän maantiefillarin kaikilla hiilikuituherkuilla. Näille valinnoille kertyy hintaa myös ilman sähköavustusta," Vänskä selventää.
Kotimaiset kivijalkapyöräliikkeet ovat edelleen suosituin tapa hankkia työsuhdepyörä. Vapauden oma data paljastaa kuitenkin suuren sukupuolten välisen eron hankintakanavissa. Miehistä 32 % on tilannut pyöränsä verkkokaupasta, kun naisilla vastaava luku on vain 15 %. Ikäryhmistä eniten verkko-ostamista ovat suosineet 30–39-vuotiaat (32 %), vähiten yli 60-vuotiaat (13 %).
Lue myös: Polkupyörä netistä: näin teet hyvät pyöräkaupat verkossa
Työsuhdepyöräilijöistä on moneksi, ja syyt pyöräillä vaihtelevat. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on vastaajien keskuudessa tärkein syy pyöräillä. Sen mainitsi 74 % kaikista vastaajista. Lähes yhtä olennaisena pidetään fyysisen kunnon kohottamista (73 %).
Työmatkan taittaminen on monelle (53 %) tärkeä syy pyöräillä, kuten myös muu arjen liikkuminen (48 %).
Näiden väliin listalla kiilaa rentoutuminen tai hauskanpito (49 %).
“Ihana vauhdin viima yhdistettynä luonto- ja kaupunkiympäristön nopeaan vaihtumiseen on aivan parasta!”
Mies, 40–49 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
Myös mielenterveyshyödyt ja stressin lievittäminen sekä painonpudotus saivat runsaasti mainintoja (molemmat noin 45 %).
“Sähköavusteinen maastopyörä saa liikkumaan enemmän metsäisiä polkureittejä pitkin. Tällä on hyvin rentouttava vaikutus. Pyörä on myös helpompi käyttää niinä päivinä kun on syystä tai toisesta fyysisesti väsynyt.”
Mies, 50–59 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen täysjousitettu maastopyörä
Rahan säästäminen muihin liikkumismuotoihin verrattuna on tärkeä pyöräilyperuste noin neljännekselle.
Moni korostaa pyörän roolia työmatkakulkineena, mutta on siitä selvästi muuhunkin. Vapauden ja seikkailun tunteen kokemista korostaa 31 % vastanneista.
“Olen tehnyt työsuhdepyörällä perus työmatkojen lisäksi myös erilaista retkiajoa, esim. South by Cycle -reitin, joka olisi jäänyt tekemättä ilman gravel-pyörän hankintaa.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä gravel-pyörä
Ja kuka sanoo, ettei työmatkalleen voisi tehdä pientä (tai suurta) uudelleenreititystä hauskanpidon ja rentoutumisen nimissä?
“Olen laajentanut pyöräilyä maanteiltä maastoon työsuhdepyöränä hankkimani maastopyörän kanssa! Seikkailu poluilla työpäivän päätteeksi on mahtava tapa nollata pää ja ravistella kroppaa näyttöpäätetyöskentelyn jälkeen.”
Nainen, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä jäykkäperäinen maastopyörä
Nyt se on vahvistettu: työsuhdepyörän hankinta saa ihmiset pyöräilemään enemmän!
43 % vastaajista kertoo, että pyöräily on lisääntynyt merkittävästi työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. 36 % arvioi pyöräilymääränsä kasvaneen hiukan.
Kaikista vastaajista siis peräti 79 % on lisännyt pyöräilyään.
“Olen löytänyt pyöräilyn ilon: ennen vihasin pyöräilyä, nyt pääsääntöisesti kuljen aina pyörällä myös talvella.”
Nainen, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
“Sähköpyörä on palauttanut liikkumisen ilon, kehittänyt liikkumisesta rutiinin ja odotan jo kesän pyöräilyjä malttamattomana.”
Mies, 50–59 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen hybridi
Vain yksi prosentti kertoo pyöräilymääränsä vähentyneen työsuhdepyörän tultua taloon.
Polkijan kuntokin kohenee, kun kaksirenkainen nielee kilometrejä: 56 % vastanneista kokee fyysisen terveytensä ja kuntotasonsa kohentuneen ainakin jonkin verran työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen. Ja vaikka moni toisin kuvittelee, sähköpyörällä ajaminen on yhtä lailla liikuntaa, jolla on hyvinvointia edistäviä vaikutuksia:
“Sähköpyörä on yllättävän hyvä liikuntaväline. Pääsee moneen paikkaan mihin ei tulisi mentyä / pääse tavallisella pyörällä (siis minä en pääsisi). Tullut käytyä paikoissa missä en muuten kävisi.”
Mies, 50–59 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
“Sähköavustus mahdollistaa pidempien lenkkien tekemisen ja pyöräilyn myös huonompina päivinä. Pyöräily ja ulkoilu parantavan merkittävästi kokonaisvaltaista hyvinvointia.”
Nainen, 19–29 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen fat bike
“Liikunnan määrä on kokonaisuutena kasvanut paljon.”
Nainen, yli 60 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen kaupunkipyörä
Onpa osa löytänyt työsuhdepyörän ansiosta itsestään piilevän kestävyysurheilijan!
“Pyöräilyn myötä kiinnostuin triathlonista, ja kokonaiskuntoilumääräni on noussut.”
Mies, 18–29 vuotta, työsuhdepyöränä maantiepyörä
Työsuhdepyöräily vähentää autoilua. Peräti 46 % kaikista autoilevista vastaajista kertoo vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen.
“Liikkumisen helppous! Autoilu on tylsää.”
Mies, 40–49 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen taittopyörä
Pyysimme vastaajia vielä tarkentamaan autoilun vähenemisen määrää. Keskimäärin vähennys on ollut 42 kilometriä viikossa. Noin 8 % vastaajista ilmoitti, ettei aja lainkaan autolla.
Jos kyselyn tulokset yleistää koskemaan kaikkia Suomen 80 000 työsuhdepyöräilijää, se tekee vuodessa lähes 74 miljoonaa yksityisautolla kuljettua kilometriä vähemmän!
Lue myös: Pyöräilytarina – työsuhdepyörällä töihin, kauppaan ja päiväkotiin
Sähköpyörän käyttäjät ovat vähentäneet autoiluaan enemmän (43 km/viikko) kuin tavallisten pyörien käyttäjät (37 km/viikko).
"Saan liikuntaa ja vapaa-aikaa työmatkoilla, kun kuljen matkat pyörällä auton sijaan. Pyöräillen tehdyt siirtymät rentouttavat ja virkistävät paremmin kuin autoilu."
Nainen, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
“Ilman tätä etua minulla tuskin olisi sähköpyörää. Ei tule niin hikiseksi töihin pyöräillessään.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen gravel-, cyclocross- tai retkipyörä
Naisten ja miesten välillä ei ole suuria eroja. Ikäryhmistä eniten (47 km/viikko) on autoiluaan vähentänyt 50–59-vuotiaiden ryhmä. Tässä ikäryhmässä sähköpyörien käyttäjien osuus on yli 81 %.
Työnantajan opas pyöräetuun
Lataa ja lue tietopaketti työsuhdepyöräedun perusteista ja hyödyistä sekä Vapauden palvelusta.
Työsuhdepyörä on monelle tapa liikkua paikasta toiseen – erityisesti kodin ja työpaikan välillä. Traficomin Henkilöliikennetutkimus 2021:n mukaan 25 % kaikista suomalaisten pyörällä kuljetuista matkoista oli työmatkoja.
Päivittäin tai useita kertoja viikossa työmatkansa pyöräilee noin 41 % vastanneista.
Naiset ovat ahkerampia työmatkapyöräilijöitä (47 % vähintään useita kertoja viikossa) kuin miehet (38 %).
Sähköpyörien käyttäjät (42 %) taas peittoavat luomupyörillä sotkevat verrokkinsa (39 %) niukasti. Ikäryhmistä kaikkein ahkerimmin työmatkaansa pyöräilee 18–29-vuotiaiden ryhmä (49 %).
Sähköpyörän hankinta on mahdollistanut työmatkapyöräilyn monelle sellaiselle, joka ei ilman avustusta jaksaisi tai voisi polkea.
“Pystyn edelleen polkemaan työmatkat. Ilman sähköä en vaan enää jaksanut.”
Nainen, 50–59 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen hybridi
.jpg?width=4032&height=3024&name=IMG_0695%20(1).jpg)
Työnantajia kiinnostaa varmasti, miten tehokkaita työntekijät työpäivän aikana ovat. Työmatkapyöräily toimii parhaimmillaan kuin sata beroccaa!
“Kunto on kohonnut ja mieli virkeänä töissä!”
Mies, 18–29 vuotta, työsuhdepyöränä hybridi / työmatkapyörä
“Työpäivän aikana on pirteämpi olo, kun on tullut aamulla pyörällä eikä autolla.”
Nainen 18–29 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
Lue myös: Työmatkapyöräilyn ABC
Mikä saa työsuhdepyöräilijän polkemaan työmatkansa?
Syitä ahkeralle pyöräilylle on monia. Terveydelliset syyt valitsee peräti 78 % vastanneista. Seuraavina listalta löytyvät pyöräilystä nauttiminen (62 %) sekä taloudellinen säästö (45 %).
“Nämä kaikki listatut ovat kaikki erinomaisia syitä pyöräillä töihin ja takaisin. Monelle työmatkapyöräilyssä on kyse monen asian summasta: se kohottaa kuntoa, virkistää mieltä sekä säästää rahaa ja luontoa”, Era muistuttaa.
“Rahaa on säästynyt sillä en käytä autoa enää, osittain työsuhdepyöräedun ansiosta.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen gravel-, cyclocross- tai retkipyörä
Miksi työmatkapyöräily jää vähiin?
Kaikista vastaajista noin 40 % pyöräilee töihin vain harvoin tai ei koskaan. Harvemmin pyöräileviltä kysyttiin syitä siihen, miksi työmatkapyöräily ei innosta useammin.
Etätyön tekeminen on monelle pätevä ja looginen peruste olla työmatkapyöräilemättä. Varsinaisista haasteista useimmiten mainittiin
- matkan pituus tai maastonmuodot 36 %
- aikarajoitteet 25 %
- hankalat olosuhteet (sää, tienpinta, valaistus) 21 %
Avoimissa vastauksissa mainittiin selvästi useimmin “lasten kuljettaminen päivähoitoon tai kouluun” työmatkapyöräilyä rajoittavana tekijänä. Myös muu työpäivään yhdistyvä asiointiajo, kuten harrastuksiin kulkeminen tai ruokakaupassa käynti, sai paljon mainintoja.
Vaikuttaako työmatkareitin pituus?
Työmatkareitin pituus näyttää vaikuttavan suoraan työmatkapyöräilyn useuteen. Mitä lyhyempi työmatka, sitä useammin se pyöräillään:
Pyysimme vastaajia arvioimaan oman työpaikkansa pyöräily-ystävällisyyttä. Arvio pyydettiin tekemään ilman yksityiskohtaista ohjeistusta siitä, mitä “pyöräily-ystävällisyys” tarkalleen ottaen tarkoittaa, eli se oli jokaisen itse tulkittavissa.
Suurin osa vastaajista pitää omaa työpaikkaansa vähintään melko pyöräily-ystävällisenä: vastausten keskiarvo on 4,1/5.
Kaikki tähän kyselyyn vastanneet työskentelevät sellaisessa organisaatiossa, joka tarjoaa jo työsuhdepyöräetua työntekijöilleen. Se on tietenkin erinomainen lähtökohta pyöräily-ystävälliselle työpaikalle, ja nostaa taatusti pyöräily-ystävällisyyden keskiarvoa verrattuna kaikkiin suomalaisiin yrityksiin.
“Oli helppo aloittaa fillarointi vuosien jälkeen uudestaan! Tosi mainio konsepti. Toki myös ideologisesti kannatettava suuntaus ilmasto jne. asioiden osalta.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä hybridi
Työpaikan pyöräily-ystävällisyys on monen tekijän summa. Miten työpaikoista sitten saataisiin entistäkin pyöräily-ystävällisempiä? Me kysyimme tätäkin:
Työsuhdepyöräkansa on puhunut: parempi pyörävarasto tai pyöräparkki on selkeästi eniten toivottu parannus – sen mainitsee jopa 44 % vastanneista.
“Useamman tonnin arvoista pyörää ei halua säilyttää missä tahansa. Ulkona se on myös säiden armoilla. Varsinkin sähköpyörien omistajat arvostavat sisätilasäilytystä ja siihen liittyvää latausmahdollisuutta”, Era kertoo.
Avoimissa vastauksissa mainittiinkin useasti latausmahdollisuus työpaikalla. Se on toki luontevaa, kun seitsemän kymmenestä työsuhdepyörästä on sähköavusteisia.
Aina ei hyväkään säilytysmahdollisuus työpaikalla riitä. Jos työmatkaan liittyy esimerkiksi kaupassa käyntiä tai muuta asiointia, täytyisi pyöräilijän uskaltaa jättää menopelinsä turvallisin mielin myös kaupan pyöräparkkiin.
“Jostain syystä en uskalla jättää kalllista pyörää parkkiin epämääräisiin paikkoihin, kuten pyöräparkki kaupan pihalla työmatkan varrella.”
Nainen, 50–59 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen kaupunkipyörä
Tiesitkö? Polkupyörävarkaus on Suomessa yleisin varkausrikos. Vuosittain Suomessa varastetaan arvioiden mukaan 70 000–100 000 polkupyörää. Lue lisää: Stoppi pyörävoroille! näin säilytät pyörää turvallisesti
Toinen paljon toivottu kehityskohde on pyöräilyyn liittyvien kannustinten parantaminen (35 %). Tämä voi tarkoittaa esim. poljetuista kilometreistä palkitsemista tai muuta taloudellista tukea.
Erikseen listalla ollut “parempi taloudellinen tuki työsuhdepyörien hankintaan” on sekin joka neljännen vastaajan kaipaama parannus. Myös tuki pyörien huolto- ja korjauspalveluille löytyy listalta.
Parannettavaa löytyy pyöräparkin lisäksi myös muista fasiliteeteista: paremmat suihkutilat, pukuhuoneet ja vaatesäilytys on toiveissa 26 prosentilla.
“Pyöräily-ystävällisen työpaikan luomisessa ei yleensä ole kyse valtavista investoinneista, vaan tahdosta ja asenteesta. Kannustan jokaista työnantajaa pohtimaan, miten omasta työpaikasta saisi pienillä teoilla pyöräilymyönteisemmän”, Era muistuttaa.
Lue lisää aiheesta: Opas työnantajalle – näin luot pyöräily-ystävällisen työpaikan
Miten pyöräetujärjestelmää pitäisi kehittää?
Pyysimme vielä kertomaan omin sanoin, millaisia ehdotuksia tai toiveita vastaajilla on pyöräetupalveluiden tarjoajille (kuten Vapaus) tai viranomaisille pyöräetujärjestelmän kehittämiseen liittyen.
Työsuhdepyöräilijöiden vastauksissa korostui muutama teema:
- verovapaan edun kasvattaminen nykyisestä 1200 eurosta
- leasing-kulujen osuuden pienentäminen
- hankintaprosessin ja siihen liittyvien ohjeistusten selkiyttäminen
Pyöräedun tulevaisuus näyttää Eran mielessä valoisalta ja sähköpyörillä on suuri vaikutus liikenteen sähköistymisen murroksessa.
“Työsuhdepyöräilijöitä on jo enemmän kuin työsuhdeautoilijoita. Yhä useammalla työpaikalla on mahdollisuus pyöräedun hyödyntämiseen. Työsuhdepyörä on tullut jäädäkseen, ja se on ihan kaikkien etu”, hän summaa.
Työsuhdepyöräkuumetta?
Tiedämme – se on tarttuvaa. Lue lisää ja liity työsuhdepyöräheimoon: