Työsuhdepyörästä on tullut yksi suosituimmista työsuhde-eduista Suomessa. Vuodesta 2021 alkaen työsuhdepyörä on ollut verovapaa etu 1 200 euroon saakka vuodessa, ja nyt niitä on jo yli 100 000 suomalaisella (lähde: Tilastokeskus). Samaan aikaan etuun liittyy monia sitkeitä myyttejä, jotka voivat jarruttaa sen yleistymistä. Kokosimme yhteen, mitkä uskomuksista pitävät paikkansa – ja mitkä voi jättää romukoppaan.
Myytti 1: Työsuhdepyörä on kallis, ja siitä joutuu maksamaan itse paljon
Totuus: Riippuu järjestelystä - osittain totta.
Useimmiten työsuhdepyörän kustannukset vähennetään bruttopalkasta, jolloin työntekijä saa pyörän käyttöönsä ilman erillistä suoraa maksua ja säästää verotuksessa, sillä veroprosentti pienenee.
Otetaan esimerkki: Aiemmin palkka oli 4000e/kk ja otat työsuhdepyörän, josta maksat 100e/kk. Tämä 100 e/kk myös pienentää samaan aikaan verotettavaa palkkaasi 3900 euroon. Aiemmin maksoit veroa 4000 euron kuukausipalkasta, nyt siis 3900 euron kuukausipalkasta.
Lisäksi esimerkiksi sähköpyörän voi saada noin 20–30 % halvemmalla kuin suoraan ostettuna. Työnantaja voi myös tarjota edun kokonaan ilman kustannuksia työntekijälle ja ovatpa jotkut työnantajat maksaneet jopa kilometrikorvauksia pyöräileville työntekijöilleen. Työsuhdepyörä on siis edullisempi kuin mikä tahansa muu osamaksulla ostettu kulkupeli. Kallis? Ei siis välttämättä – etenkin kun verrataan autoon.
Myytti 2: Vain huippupyöräilijät tai kuntohirmut hankkivat työsuhdepyörän
Totuus: Väärin.
Suurin osa työsuhdepyöristä on sähköavusteisia kaupunkipyöriä tai arkiliikkumiseen sopivia malleja. Toki suosituin malli on maastopyörä, joita on noin puolet työsuhdepyöristä. Kolmasosalla on hybridi- tai kaupunkipyörä. Soratiepyörien eli gravelpyörien kanssa luku kasvaa 40 prosenttiin. Moni kertoo hankkineensa pyörän, koska se tekee arjen liikkumisesta helpompaa ja hauskempaa. Etu houkuttelee myös heitä, jotka eivät aiemmin pyöräilleet aktiivisesti – ja 80 % käyttäjistä kertoo lisänneensä pyöräilyä merkittävästi.
Myytti 3: Työsuhdepyörä tulee kalliiksi, jos vaihtaa työpaikkaa
Totuus: Osittain totta – mutta osalla palveluntarjoajista on edullinen hinta pyörän palauttamiseen.
Jos työsuhde päättyy kesken leasingsopimuksen, voi pyörän usein lunastaa itselleen tai työnantaja voi siirtää sopimuksen uudelle työntekijälle. Monet palveluntarjoajat tarjoavat joustavia ratkaisuja eri tilanteisiin. Tästä syystä on tärkeää, että sopimusehdot käydään tarkasti läpi ennen hankintaa. Lunastaminen voi tulla kalliiksi, varsinkin jos leasing-aikaa on paljon jäljellä, osalla palveluntarjoajista on kuitenkin kiinteä edullinen hinta pyörän palauttamiseen.
Myytti 4: Työsuhdepyörä vaikuttaa eläkkeeseen negatiivisesti
Totuus: Väärin.
Pyöräetu kerryttää normaalisti eläkettä, kun se maksetaan palkan osana. Jos se tarjotaan palkan päälle niin sanotusti verovapaana palkankorotuksena, se ei kerrytä lisää eläkettä.
Myytti 5: Työsuhdepyörän verotus on hankalaa ja sekavaa
Totuus: Ei enää.
Verottaja on selkeyttänyt ohjeitaan, ja useat leasingpalvelut hoitavat paperityöt automaattisesti työnantajan ja työntekijän puolesta. Työsuhdepyörän verotusarvo on useimmiten kiinteä 100 € kuukaudessa (maks. 1 200 € vuodessa), ja siitä on tehty helppokäyttöinen työkalu.
Myytti 6: Työsuhdepyörä on työnantajalle kallis ja hankala hallita
Totuus: Ei pidä paikkaansa.
Useat palveluntarjoajat tarjoavat työnantajille valmiit, helppokäyttöiset leasingpaketit, joihin sisältyy pyörien rahoitus, vakuutus ja hallinnointi ja lisäksi työntekijä voi valita sisältääkö paketti huollon vai ei. Monille yrityksille työsuhdepyörä on edullinen ja tehokas tapa lisätä henkilöstön hyvinvointia ja sitoutuneisuutta ja osa palveluntarjoajista pystyy tarjoamaan integroinnin palkkajärjestelmään.
Myytti 7: Työsuhdepyörää saa käyttää vain työmatkoihin
Totuus: Väärin.
Työsuhdepyörää saa käyttää vapaasti myös vapaa-ajalla – juuri tämä tekee siitä niin houkuttelevan. Se ei ole kuten työsuhdeauto, johon voi liittyä rajoituksia yksityiskäytön suhteen. Työsuhdepyörällä voi pyöräillä työmatkojen lisäksi mökille, kauppaan tai vaikka maastoon – se on täysin käyttäjän vapaassa käytössä.
Myytti 8: Työsuhdepyörän täytyy olla sähköpyörä
Totuus: Ei pidä paikkaansa.
Vaikka valtaosa työsuhdepyöristä on sähköavusteisia, työsuhdepyöräksi voi valita myös maantiepyörän, gravel-pyörän, hybridin, maastopyörän, taittopyörän tai vaikka kuormapyörän. Pyörän valinta riippuu täysin käyttäjän tarpeista, ja etu koskee kaikkia polkupyöriä.
Myytti 9: Työsuhdepyörien tulo markkinoille nosti pyörien hintoja
Totuus: Ei pidä paikkaansa.
Isompana tekijänä pyörien hintoihin vaikuttavat toimialan maailmanlaajuisen logistiikka- ja arvoketjun massiiviset heilahtelut ja yleinen inflaatio. Jos työsuhdepyörät aiheuttaisivat hintojen nousun, hintojen ei pitäisi nousta niissä maissa, jossa verovapaata pyöräetua ei vielä ole.
Yhteenveto: Työsuhdepyöräily on enemmän kuin työsuhde-etu
Myyttien taustalla on usein väärinkäsityksiä tai vanhaa tietoa. Todellisuudessa työsuhdepyörä on joustava, edullinen ja hyvinvointia lisäävä tapa liikkua – olipa kyseessä työmatka tai viikonloppuretki. Se tarjoaa konkreettisia säästöjä ja uusia mahdollisuuksia aktiivisempaan arkeen. Samalla se on ilmastoystävällinen valinta.
Työsuhdepyörä ei ole vain työmatkaväline – se voi olla askel kohti terveempää, rennompaa ja vihreämpää elämäntapaa.
PS! Suuri työsuhdepyörätutkimuksemme julkaistaan 6.5.2025. Tutkimus avaa tarkemmin työsuhdepyöräilyn vaikutuksia ihmisten arkeen ja liikkumiseen. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran viime vuonna ja siihen vastasi yhteensä 4598 työsuhdepyöräilijää.