Työsuhdepyöräetu on vielä monelle työntekijälle vieras: vain 22 % työntekijöistä tuntee pyöräedun hyvin. Tämä selviää Vapauden ja Oomi Fillarin yhdessä teettämästä työsuhdepyörätutkimuksesta.

‍

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työsuhdepyöräedun tunnettuutta ja houkuttelevuutta työsuhde-etuna sekä selvittää, millaisia mahdollisia esteitä nähdään työsuhdepyörän käytölle, ja mitkä asiat motivoisivat käyttämään sitä.

‍

‍

Työsuhdepyöräetu hämmentää, mutta kiinnostaa

Vain 22 % vastanneista työntekijöistä (n=1000) kokee tuntevansa työsuhdepyöräedun hyvin tai erittäin hyvin – toisin sanoen, 78 % ei koe tuntevansa etua kunnolla.

‍

‍“Työsuhdepyöräetu on vielä melko tuore juttu Suomessa – nykymuodossaan se on ollut tarjolla vasta reilut kaksi vuotta. Meidän ja muiden alan yritysten täytyy tehdä lujasti töitä, jotta pyöräetu ja siihen liittyvät hyödyt aukeavat niin työntekijöille kuin henkilöstöeduista päättäville”, Vapauden perustaja Mikko Ampuja kommentoi.

‍

Miehille (28 %) etu on naisia (17 %) tutumpi. Nuoremmat ikäluokat tuntevat edun vanhempaa polvea paremmin. Vastaajat toivoivat vielä selkeyttä siihen, miten työsuhdepyöräetu toimii, mitä työsuhdepyörän hankinta maksaa  ja miten siitä syntyy säästöä. Tiedon puutteesta huolimatta peräti 63 % työntekijöistä kuitenkin pitää työsuhdepyöräetua kiinnostavana. Töihin pyöräilevät ja ympäri vuoden pyörällä liikkuvat ovat keskimääräistä kiinnostuneempia edusta.

‍

‍

Lue myös: Työsuhdepyörä työntekijälle: verotus, säästö ja pyöräedun käyttö 

‍

‍

Etu ei ole pelkkää työmatkapyöräilyä varten

“Työsuhdepyörällä voi Suomessa tehdä mitä haluaa."

Avoimista vastauksista paistaa läpi ainakin yksi sitkeä väärinymmärrys etuun liittyen: työsuhdepyöräetu yhdistetään edelleen tiukasti vain työmatkapyöräilyyn. Kun kysyttiin, miksi joku ei etua hyödynnä tai aio sitä hyödyntää, moni vastaaja mainitsee, ettei työmatkapyöräily ole vaihtoehto pitkän välimatkan tai muiden syiden vuoksi. 

‍

“Työsuhdepyörällä voi Suomessa tehdä mitä haluaa. Sillä ei tarvitse polkea metriäkään työmatkaa, vaan pyörän voi Verottajan virallisen ohjeistuksen mukaan hankkia myös puhtaasti vapaa-ajan käyttöön”, Ampuja korostaa.

‍

‍

Lue täältä Verottajan määritelmä polkupyöräedusta

‍

‍

Onko työpaikkasi pyöräily-ystävällinen?

"Kyse ei usein ole suurista investoinneista, vaan ennen kaikkea tahtotilasta.”

Toinen työsuhdepyöräedun käyttämättä jättämisen perusteluissa korostuva teema oli käteen jäävän palkan pienentyminen työsuhdepyöräedun myötä. Vastausten mukaan työnantajan avokätinen osallistuminen edun kustannuksiin lisäisikin mielenkiintoa hankintaan. Myös pyöräilyvaatteiden säilytys ja peseytyminen työpaikalla oli joillain kantona kaskessa. Tähän Ampuja toivookin työnantajilta aktiivisuutta.

‍

“Jokaiselle suomalaiselle työpaikalle pitäisi olla mahdollisuus liikkua järkevästi myös pyörällä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi panostuksia pyörien säilytykseen sekä asiallista peseytymis- ja vaatesäilytysmahdollisuutta. Kyse ei usein ole suurista investoinneista, vaan ennen kaikkea tahtotilasta”, Ampuja sanoo.

‍

Lue myös: Opas työnantajalle: näin luot pyöräily-ystävällisen työpaikan

‍

Pyöräily ei ole mitään harvojen huvia, vaan kansan tapa. Noin 90 % vastaajista pyöräilee, ja näistä lähes kolme neljästä vähintään useita kertoja kuukaudessa. Joka viides pyöräilee ympärivuotisesti. Erityisen aktiivisia ovat 18–25-vuotiaat vastaajat, joista jopa 33 % pyöräilee ympäri vuoden. Pyöräilyn ilo katoaa osalta iän karttuessa: 18-44-vuotiaista vain noin 6 % kertoi, ettei pyöräile lainkaan, mutta 55-64-vuotiaissa osuus on jo 20 %.

‍

‍

‍

Sähköpyörät valtaavat työsuhdepyörämarkkinaa

Sähköavusteiset pyörät ovat tietenkin hintavia laitteita, mutta pyöräetua hyödyntämällä voi kuitenkin säästää 15–35 % hankintahinnasta, eikä pyörää tarvitse maksaa kerralla.

Kyselyyn vastanneista työntekijöistä 81 %:lla on tällä hetkellä jonkinlainen pyörä käytössään. Näistä vain 13 %:lla se on sähköavusteinen pyörä. Työsuhdepyöräpuolella nämä luvut ovat päälaellaan. “Vapauden toimittamista työsuhdepyöristä sähköpyöriä on tällä hetkellä jopa 60 %. Moni sanookin, ettei olisi ikinä hankkinut hintavampaa sähköpyörää ilman työsuhdepyöräetua”, Ampuja kertoo.

‍

Sähköpyöräilyssä kiehtoo helppous – arjen liikkuminen helpottuu, ja halutessaan pääsee pitkälle ja nopeasti, vaikka kunto ei ehkä olisikaan huippuluokkaa. Sähköavusteiset pyörät ovat tietenkin hintavia laitteita, mutta pyöräetua hyödyntämällä voi kuitenkin säästää 15–35 % hankintahinnasta, eikä pyörää tarvitse maksaa kerralla. Säästö hankintahinnassa sekä mahdollisuus valita sähköpyörä tai tavallinen pyörä olivat kyselyn mukaan merkittävimmät tekijät pyöräedun hyödyntämisessä.

‍

Lue myös: Lindan pyöräilytarina: Työsuhdepyörällä töihin, kauppaan ja päiväkotiin

‍

‍

Työnantajat tuntevat edun jo paremmin

Työnantajapuolella (n=300 työsuhde-eduista päättävää) 46 % kokee tuntevansa edun vähintään hyvin, ja 65 %:n mielestä etu on kiinnostava työnantajan näkökulmasta. Peräti 45 % työnantajista, jotka eivät vielä tarjoa työsuhdepyöräetua työntekijöilleen, voisi harkita ottavansa sen käyttöön tulevan kahden vuoden aikana.

‍

‍

Eniten kiinnostusta edun tarjoamiseen on julkisella sektorilla ja vähiten kolmannella sektorilla. Hyvinvointi, liikunta, helppous ja ympäristölähtöisyys saavat korkeimmat arvosanat, kun päättäjiltä kysyttiin syitä pyöräedun tarjoamiselle ja palveluntarjoajan valinnalle. “Monessa organisaatiossa pyöräedun hankinta käynnistyy aktiivisesti etua toivovien työntekijöiden aloitteesta. Näiden työntekijätoiveiden merkitys on myös suuri”, Ampuja korostaa.

‍

Monessa avoimessa vastauksessa mainitaan työsuhdepyöräetu ja muut henkilöstöedut imagollisena tekijänä, jolla voidaan vaikuttaa sisäiseen ja ulkoiseen työantajakuvaan. Valtaosa (85 %) päättäjistä kokee, että työsuhdepyöräetu on enemmän henkilöstöä motivoiva kuin organisaation tavoitteita edistävä etu. “Ei yllätä – toki jokainen fiksu päättäjä näkee hyvin suoran ja vahvan yhteyden työntekijöiden motivoinnin ja hyvinvoinnin sekä organisaation menestyksen välillä”, Ampuja vinkkaa. 

‍

Lue myös: Työsuhdepyöräetu työnantajalle: hyödyt, kustannukset ja käyttöönotto

‍

‍

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa 2023 puhelinhaastatteluina (työnantajat) sekä paneelitiedonkeruuna (työntekijät). Tutkimuksen toteutti Innolink.

‍

Tutkimus toteutettiin kahdelle eri kohderyhmälle: 1) työntekijät (työssäkäyvät 18-vuotta täyttäneet aikuiset) ja 2) työnantajat, jotka ovat mukana työsuhde-etuihin liittyvässä päätöksenteossa.

‍

Tutkimus perustuu 1300 vastaukseen, joista 300 on työnantajilta ja 1000 on työntekijöiltä.

‍

LISÄTIETOJA:

‍

Perustaja, Vapaus, Mikko Ampuja, +358 50 306 7000, mikko@vapaus.io

Toimitusjohtaja, Vapaus, Tero Era, +358 50 541 6337, tero@vapaus.io

Liiketoimintajohtaja, Oomi, Jani Peuhkurinen +358 50 392 7512, jani.peuhkurinen@oomi.fi