Työsuhdepyöräkuumetta?
Tiedämme - se on tarttuvaa. Lue lisää ja liity työsuhdepyöräheimoon:
Vapauden toukokuussa julkaisema Työsuhdepyöräily Suomessa 2024 -raportti toi esiin paljon työsuhdepyöräilyyn liittyviä tutkimustuloksia. Osa niistä yllätti jopa meidät, parkkiintuneet pyöräedun puolestapuhujat.
Työsuhdepyöräilyn hyödyt ovat kiistattomia. Kaksi osa-aluetta nousee selkeästi esiin, kun tarkastellaan työsuhdepyörän hankinnan positiivisia vaikutuksia:
- muutokset liikkumistavoissa
- henkinen ja fyysinen hyvinvointi
Samat hyödyt pätevät tietenkin mihin tahansa pyöräilyyn, oli kyseessä työsuhdepyörä tai muuten hankittu kaksipyöräinen. Työsuhdepyörä on monelle suomalaiselle kuitenkin helpoin, tai jopa ainoa realistinen reitti laadukkaaseen pyörään.
Seuraavassa kolme tutkimustuloksista poimittua faktaa, jotka todistavat työsuhdepyöräedun voiman.
Fakta 1: Työsuhdepyörä lisää pyöräilyä tuntuvasti
Työsuhdepyörän hankinta on vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon henkilö pyöräilee. Raportin mukaan jopa 79 % on lisännyt pyöräilyään työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen.
“Olen löytänyt pyöräilyn ilon: ennen vihasin pyöräilyä, nyt pääsääntöisesti kuljen aina pyörällä myös talvella.”
Nainen, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
Tämä näkyy myös kilometreissä: 1217 km oli työsuhdepyöräilijän keskimäärin polkema matka vuonna 2023. Työsuhdepyöräilijä polkee yli viisinkertaisen matkan muihin suomalaisiin verrattuna – suomalaisten keskiarvo on Traficomin Henkilöliikennetutkimuksne mukaan 234 km.
On toki vähintään loogista, että uuden pyörän hankinta lisää pyöräilyä – varsinkin, jos henkilöllä ei ole entuudestaan minkäänlaista polkupyörää.
Harva työsuhdepyöräilijä kuuluu tähän joukkon: useimmilla kyselyyn vastanneilla (jopa 69 %) on käytössään työsuhdepyörän lisäksi yksi tai useampi muu pyörä.
Miksi jo yhden tai useamman pyörän omistajat sitten todella löytävät pyöräilyn ilon vasta työsuhdepyörän saavuttua taloon?
Työsuhdepyöräksi valitaan usein astetta laadukkaampi kulkupeli, ja jopa 70 % pyöristä on sähköavusteisia. Varsinkin sähköavustus on monelle se ratkaiseva tekijä, joka saa tarttumaan pyörää sarvista entistä useammin.
“Sähköpyörällä on päässyt luontoon reiteille, joille en ehkä olisi jaksanut luomuna mennä. Lisäksi kuljen muulloin kuin talviaikana osan päivistä pyörällä töihin ja se on auttanut perheemme arkea, kun automme on työpaikan parkkipaikan sijaan ollut puolisoni käytettävissä.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen gravel
Fakta 2: Työsuhdepyörä kohottaa kuntoa ja virkistää mieltä
Lisääntyneellä pyöräilyllä on tietenkin sivuvaikutuksia: polkijan kunto kohenee, kun kaksirenkainen nielee kilometrejä: 56 % vastanneista kokee fyysisen terveytensä ja kuntotasonsa kohentuneen ainakin jonkin verran työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen.
“Kestävyyskuntoni on parantunut ja olo tuntuu yleisestikin terveemmältä.”
Mies, 18-29 vuotta, työsuhdepyöränä maantiepyörä
Pyöräilyn terveysvaikutukset eivät rajoitu pelkän suorituskyvyn paranemiseen, vaan etujen lista on pitkä kuin nälkävuosi. Lisää pyöräilyn hyödyistä voit lukea vaikkapa UKK-instituutin artikkelista.
Ja vaikka moni toisin kuvittelee, sähköpyörällä ajaminen on yhtä lailla liikuntaa, jolla on hyvinvointia edistäviä vaikutuksia:
“Sähköavustus mahdollistaa pidempien lenkkien tekemisen ja pyöräilyn myös huonompina päivinä. Pyöräily ja ulkoilu parantavan merkittävästi kokonaisvaltaista hyvinvointia.”
Nainen, 19–29 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen fat bike
Erityisesti sähköpyörällä korvataan paljon sellaista arjen liikkumista, joka muuten tehtäisiin muilla kulkineilla. Sähköavustus myös mahdollistaa pyöräilyn sellaisille henkilöille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty polkemaan tavallisella pyörällä.
“Pystyn edelleen polkemaan työmatkat. Ilman sähköä en vaan enää jaksanut.”
Nainen, 50–59 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen hybridi
Fakta 3: Työmatkapyöräily lisääntyy, autoilu vähenee
Kyselyyn vastanneista työsuhdepyöräilijöistä jopa 41 % pyöräilee työmatkansa päivittäin tai useita kertoja viikossa.
Naiset ovat ahkerampia työmatkapyöräilijöitä (47 % vähintään useita kertoja viikossa) kuin miehet (38 %).
Sähköpyörien käyttäjät (42 %) taas peittoavat luomupyörillä sotkevat verrokkinsa (39 %) niukasti. Ikäryhmistä kaikkein ahkerimmin työmatkaansa pyöräilee 18–29-vuotiaiden ryhmä (49 %).
“Rahaa on säästynyt sillä en käytä autoa enää, osittain työsuhdepyöräedun ansiosta.”
Mies, 30–39 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen gravel-, cyclocross- tai retkipyörä
Sähköpyörän hankinta on mahdollistanut työmatkapyöräilyn monelle sellaiselle, joka ei ilman avustusta jaksaisi tai voisi polkea.
Ja kun työmatkapyöräily lisääntyy, miten käy autoilumäärille?
Jopa 46 % autoilevista vastaajista kertoo vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Keskimäärin autoilun vähennys on ollut 42 km viikossa.
“Työpäivän aikana on pirteämpi olo, kun on tullut aamulla pyörällä eikä autolla.”
Nainen 18–29 vuotta, työsuhdepyöränä sähköavusteinen maastopyörä
Ja mitä työnantajat edusta ajattelevat?
Kun työntekijä liikkuu ja voi hyvin, se on tietenkin myös työnantajan etu. Vähentyneet sairauspoissaolot, virkeämmät ja paremmin työnantajaansa sitoutuneet työntekijät ovat vain muutamia pyöräedun potentiaalisia hyötyjä.
Myös organisaation välilliset päästöt (scope 3) vähentyvät, kun entistä useampi työntekijä taittaa työmatkansa lihasvoimin tai sähköavustuksella.
Lue myös: Työsuhdepyöräetu työnantajalle: hyödyt, kustannukset ja käyttöönotto
Kysyimme vuonna 2023 työnantajien (n=300 organisaationsa työsuhde-eduista päättävää) näkemyksiä pyöräedusta.
Kiinnostus pyöräetua kohtaan on kovaa: peräti 45 % työnantajista, jotka eivät vielä tarjoa työsuhdepyöräetua työntekijöilleen, voisi harkita ottavansa sen käyttöön tulevan kahden vuoden aikana.
Siihen on selvästi syynsä, sillä työsuhdepyöräetu on tutkimustulostemme valossa parasta, mitä suomalaiselle pyöräily-yhteiskunnalle on hetkeen tapahtunut.
