Verottajan työsuhdepyöriä koskevasta päätöksestä ja siihen liittyvästä 17.12.2020 julkaisemasta ohjeesta on tullut (ja tulee) meille valtavasti kysymyksiä (linkki ohjeeseen).
Kirjoitimme aiheesta jo aikaisemmin samalla viiden kysymyksen ja vastauksen teemalla (linkki postaukseen). Kuitenkin, verottajan nyt myöntäessä omankin tulkintansa muodostuneen ja päivittyneen syksyn ja loppuvuoden 2020 aikana eri vaiheissa, on oikea ajankohta päivittää tilannetta.
Optimitilanteessa tietenkin olisimme saaneet verottajalta vastaukset näihin usein kysyttyihin kysymyksiin jo paljon aiemmin, mutta ymmärrettävästi asian valmistelun ja ohjeeseen päätyneiden tulkintojen kanssa on tehty se mitä on voitu. Aikataulu on siis ollut myös verottajalle tiukka.
Saimme kuitenkin tällä kertaa verottajalta ensiluokkaista palvelua, kun pääsimme haastattelemaan kolmea asiantuntijaansa tunnin verran. Se oli loistava tilaisuus kysyä kaikki ne kysymykset, joita te olette meiltä kysyneet.
Joten pidemmittä puheitta, 5 kysytyintä tulkintaa verottajan julkaisemasta ohjeesta:
1. Voiko työsuhdepyörän hankkia käsirahalla?
Tämä kysymys esitetään meille tilanteessa, jossa työntekijä on kiinnostunut hieman arvokkaammasta pyörästä. Tällöin verotusarvo ei valitulla sopimusajalla välttämättä mahdu verovapaan verotusarvon maksimimäärän (100€/kk) sisään.
Kysymys siis kuulu voiko ylimenevän osuuden maksaa käsirahana?
Suoraa vastausta verottajan ohje ei tähän tarjoa, mutta verottajan meille kertoman mukaan näin voidaan toimia. Käsiraha ei muodosta työntekijälle veronalaista etuutta.
Maksettavan käsirahan tapauksessa hankintahinnan osalta muodostettava verotusarvo (ilman rahoitus tai muita kuluja) saadaan kaavalla: (pyörän hankintahinta - käsiraha) / sopimuskuukausien kappalemäärä.
Esimerkki:
Työntekijä on kiinnostunut 5 800€ (sis. alv. 24%) hankintahintaisesta työsuhdepyörästä ja haluaa pyörään 36kk leasing-sopimuksen.
Pyörän hankintahinnan vaikutus 36kk sopimuskaudelle verotusarvoon on esimerkin tapauksessa 161,11€/kk. Toisin sanoen verovapauden ylittäväksi osuudeksi muodostuu 61,11€/kk (tai 2 199,96€).
Tämän ylimenevän osuuden työntekijä voi maksaa leasing-kumppanille erillisellä laskulla käsirahana. Työnantaja voi halutessaan myös periä ylimenevän osuuden palkassa.
*Esimerkki ei yksinkertaistuksen nimissä sisällä rahoitus- tai muita kuluja, jotka vaikuttavat muodostuvaan verotusarvoon.
2. Voiko työsuhdepyörän hankintaan mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut ja niistä aiheutuvat kertakulut jyvittää osaksi verotusarvoa?
Pyörän hankintaan liittyvät kertaluonteiset kulut yksiselitteisesti voidaan verottajan tulkinnan mukaan jyvittää sopimusajalle, jolloin niillä on vaikutus muodostettavaan verotusarvoon.
Esimerkki 1:
Jos esimerkiksi työntekijä hankkii pyörän liikkeestä, jossa liike tarjoaa maksullisena palveluna ns. “bike fittingiä” hinnaltaan 180€ (sis. alv. 24%), voidaan tämä jyvittää muodostuvaan verotusarvoon kaavalla: palvelun hankintahinta / sopimuskuukausien kappalemäärä. Esimerkin tapauksessa vaikutus verotusarvoon olisi 36kk sopimuskaudella 5€/kk.
Esimerkki 2:
Työntekijälle tilataan työsuhdepyörä etäpalvelun avulla verkkokaupasta, josta se saapuu leasing-kumppanille kasattavaksi. Kasauksen jälkeen pyörä toimitetaan työntekijän kotiin postitse, josta syntyy ylimääräisiä kertaluonteisia hankintaan liittyviä palvelukustannuksia 150€ (sis. alv. 24%). Tämä kulu voidaan jyvittää muodostuvaan verotusarvoon kaavalla: palvelun hankintahinta / sopimuskuukausien kappalemäärä. Esimerkin tapauksessa vaikutus verotusarvoon olisi 36kk sopimuskaudella 4,16€/kk.
3. Kuinka huoltojen osuutta verotusarvossa voidaan soveltaa käytännössä?
Tämä on yksi niistä asioista, jotka tarkentuivat verottajan 17.12.2020 julkaisemassa ohjeessa. Sekään ei kuitenkaan määrittele huoltoihin liittyviä mahdollisia käytäntöjä erityisen tarkasti.
Yleisesti voidaan todeta, että huoltojen osuus työsuhdepyörän verotusarvosta voi olla maksimissaan 20€/kk tai alempi, todellisia huoltokuluja vastaava.
Huoltojen osuus voi kuitenkin olla myös 0€, jolloin työntekijä käytännössä vastaa huolloista itse. Tämä usein on relevantti vaihtoehto, jos työntekijä on esimerkiksi aktiivipyöräilijä. Tällöin hän ei välttämättä koe saavansa huoltopaketista arvoa, koska ajaa paljon ja mahdollisesti huoltaa pyörää itse. Myös työntekijät, jotka haluavat jostain muusta syystä maksimoida valitsemansa pyörän osuuden verotusarvossa voivat valita palvelun ilman verotusarvoon vaikuttavaa huoltopakettia.
Tällöin leasing-kumppanin on huoltopaketin sijaan helpompi vain määritellä käyttöehtoihin, että pyörän tulee palautua sille sopimusajan jälkeen jäännösarvoa vastaavassa kunnossa. Työntekijä toisin sanoen vastaa pyörän kunnosta sopimusajalla ja molemminpuolisen sopimusturvan näkökulmasta käyttöehdot määrittelevät jäännösarvoa vastaavan kunnon mahdollisimman hyvin.
Huollon osuus voi myös olla jokin “preemioluonteinen” summa väliltä 1-20€/kk, kuten vaikka 10€/kk, 15€/kk tai 20€/kk. 20€/kk käytännössä monin paikoin kattaa useimpien aktiivipyöräilijöiden 2 kausihuoltoa ja 10€/kk yhden.
Työntekijä voi siis halutessaan valita itselleen sopivan huoltopaketin, jonka usein koetaan tuovan helppoutta. Lisäksi, kun huolto on osa verotusarvoa, syntyy työntekijälle edun verovapauden ansiosta säästöä pyörän hankinnan lisäksi myös huoltopalveluista.
Todelliset huoltokulut voivat myös olla valittua huoltopakettia suuremmat, jolloin joko valitun huoltopaketin / verottajan asettaman katon ylittävät todelliset huoltokustannukset ovat työnantajan kustannuksia.
Palkkahallinnon näkökulmasta yksinkertaisin mekanismi valitun huoltopaketin ylittäville kustannuksille on, että ne vastaavasti pidentävät sopimusaikaa. Tämä on verottajan tulkinnan - vastoin syksyllä saamaamme verottajan tulkintaa - mukaan mahdollista. Mainittakoon, että keskustelussamme tämän tulkinnan muodostamiseen meni noin 30 minuuttia.
Käytännössä sopimusaikaa voidaan tällöin pidentää kaavalla: lisäsopimuskuukausien kappalemäärä (pyöristettynä ylöspäin seuraavaan tasalukuun) = (toteutuneet huoltokulut sopimusajalta - huoltojen osuus verotusarvossa) / verotusarvo.
Ylittävien huoltokulujen kuittaaminen sopimuskauden aikana tai lopussa erillisellä laskulla on luonnollisesti myös mahdollista.
4. Voiko työsuhdepyörän hankkia yhdestä paikasta ja haluamansa lisävarusteen toisesta?
Usein kysymys nousee esiin tilanteessa, jossa haluttu työsuhdepyörä on saatavilla liikkeessä x, mutta esimerkiksi haluttu satula löytyykin vain liikkeestä y.
Verottajan näkökulmasta tällä ei ole merkitystä. Kyse on käytännössä siitä, että mahdollistaako leasing-kumppani tämän.
5. Voiko jäännösarvosta jossain tilanteessa muodostua työntekijälle verotettava etuus?
Käypä arvo on verottajan tulkinnan mukaan se arvo, jonka ulkopuolinen olisi valmis tuotteesta maksamaan. Kuitenkin, jos työnantaja tai leasing-kumppani luovuttaisi pyörän työntekijälle nimellistä arvoa (tai jopa ilmaiseksi) vastaan, tulisi kyseeseen lahjavero. Pyörien ollessa kyseessä, lahjaveron kynnysarvo tuskin juuri koskaan täyttyisi, eli se pätisi vain harvoissa tapauksissa.
Tilanne tietenkään erityisesti leasing-kumppanin ollessa kyseessä ei ole relevantti, koska pyörien vuokraus on liiketoimintaa. Tappiolla pyöriä ei ole mahdollista vuokrata, joten markkinan voidaan luottaa asettavan jäännösarvot oikein.
Työntekijälle ei siis voi muodostua työsuhdepyörää alle käyvän arvon lunastettaessa verotettavaa etuutta, kuin joissain harvoissa tapauksissa, joissa lahjaveron tulkinta astuisi voimaan.
Yhteenveto
Verottajan 17.12.2020 julkistaman ohjeen lisäksi verottajan omat tulkinnat työsuhdepyöristä mahdollistavat yllättävän paljon joustoja, joita ohjeesta ei aukottomasti ole tulkittavissa. Keskusteluissa tuli esiin, että valittu aukikirjoituksen linja on ollut tietoinen valinta, mutta selkeyden nimissä toivoisimme monien näiden asioiden lopulta verottajan ohjeeseen päätyvän.
Meidän omaan tuotekehitykseen näillä tulkinnoilla kuitenkin oli melko paljonkin vaikutusta, koska moni pohtimamme epäselvä asia on näiden linjausten myötä mahdollinen. Tulkinnat myös näin ollen mahdollistavat paremman asiakaskokemuksen tuottamisen.
Nousiko sinulle esiin kysymyksiä?
Olemme konsultoineet ilmaiseksi satoja yrityksiä edun käytäntöjen muodostamisessa. Samalla olemme oppineet ja saaneet huikean määrän käytännön tietoa työsuhdepyöristä, jota jaamme mielellämme eteenpäin.
Jos sinulle nousi tämän tekstin myötä esiin työsuhdepyörien verotukseen tai muuten työsuhdepyöriin liittyviä kysymyksiä, varaa siinä tapauksessa VapausVartti etäkeskustelu asiantuntijamme kanssa sinulle sopivaan ajankohtaan täältä.